keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Doriksen sairaskertomus

(Äiti vie huomenna palkinnot postiin!)

Iso neiti yksvee osaa järjestää ongelmia vuoden jokaiselle päivälle. Hyvä että oltiin synttäreistä selvitty kun jo alkoi epämääräinen kakominen. Tällaista oksentelun tapaista yökkäämistä ilmenee aina aamuyöstä. Yleensä mitään ei tule (korkeintaan sellaista vaaleaa vaahtoa), mutta viime yönä alkoi sitten oksentelukin. Äiti voi kertoa, ettei ole mitään mukavampaa, kuin joka yö nukkua toinen silmä auki siltä varalta, että mäyräkoiraneiti päättää tukehtua oksennukseensa..


Myös juoksujen (tai siis ei-juoksujen) kanssa on ollut nyt jotain häikkää. Muutama viikko sitten (valeraskauden jälkeen) oli selvät merkit tulevasta kiimasta: käytös, toisten koirien kiinnostus, turvonnut alapää .. Pari päivää urokset olivat erittäin kiinnostuneita Doriksesta (ja neitihän tietysti nautti tästä estoitta, täysin rinnoin), mutta sitten kuin seinään, lopahtivat niin juoksun ensioireet kuin urosten mielenkiintokin.


Kaiken tämän lisäksi, Doris on jotenkin todella todella väsynyt. Ei tarvita pitkiä lenkkejä, kun neiti on jo aivan loppu.. Sisällä Doris vain nukkuu (jopa normaalia enemmän!), ulkoilemaan herää sentään aina hetkeksi.


Nyt äiti toivookin, että mikäli jollain kaksijalkaisella olisi pienintäkään ideaa näihin Dodon vaivoihin, kertoisi hän diagnoosinsa. Tällä hetkellä ymmällään ovat niin koira kuin isä ja äitikin.  

11 kommenttia:

  1. Mul ei oo (kuten ehkä arvaat :D) mitään ideoita Doriksen suhteen mut toivottavasti joku selitys parannuskeinoineen löytyy :)

    VastaaPoista
  2. Luulen, että suurin syy tuohon käytökseen on juurikin tuo juoksujen lähestyminen! Jotain hormonaalista siis varmaankin :) Täälläkin on joulusta asti odoteltu juoksuja ja koiran käytös on ollut aika hermoja raastavaa.. Lenkeillä pelätään välillä jopa esim. omaa varjoa, toisaalta ollaan hyökkäämässä ohittavien narttujen kurkkuun kiinni.. Niin ja noi vaahto/lima yrjöt saattaa johtua esim. siitä, että ruokailujen välit on liian pitkiä eli tulee ns. tyhjän vatsan oksennuksia.. Pennuille se on hyvinkin yleistä, mut aikuiselle koirallekin mahdollista. Eli jos ruoka annetaan yhdessä isossa annoksessa, suositus olisi jakaa se kahteen eri osaan, esim. aamulle ja illalle. En tiedä oliko tästä nyt mitään apua, mutta kunhan kirjoittelin :) Toivotaan että tilanne alkaa normalisoitua pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillä ei oikein muuten oo käytös muuttunut, kuin että Dodo nukkuu vieläkin enemmän.. Kyllä se siis leikkii yms. jos pyytää ja innostaa, mutta oma-aloitteisuutta ei oo kyllä tippaakaan :D

      Hienoa kun mainitsit, en edes tiennyt mistään "tyhjän vatsan oksennuksista" (aina oppii uutta!:)). Meillä ruokitaan kaksi kertaa päivässä ja ruokintojen välillä syö sitten luita, siankorvia tms. Onko silti liian harvaa tuo ruokinta?

      Kiitti paljon kommentista!:)

      Poista
    2. minäkään en ole kuullut noista tyhjän vatsan oksuista. hyvä tietää - toivottavasi menee doriksella ohi nopsaan.

      Poista
    3. Juu, neiti voi jo paremmin :) Mä oon vaan välillä taipuvainen hysteriaan :D

      Poista
  3. Voi Dorrea. Mä en kyllä osaa auttaa, mut toivottavasti Doris tulee pian kuntoon. Toi oksentelu kyllä kuullostaa siltä, että vois tarvita ell:n apua, ainakin jos sitä on usein ja paljon. Tähän aikaan vuodesta ja näillä pakkasilla taitaa väsymystä olla yleisestikin liikkeellä koiramaailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempaan päin mennään :) Epäiltiin, että järsityllä ruusupuskalla saattaisi olla osuutta kakomiseen.. :D

      Poista
  4. Hyvä että ton okko jutun kanssa on parempaan päin. Meillä Tyyne oksensi usein noita tyhjän masun okkoja. Se olikin hankalaa kun sen vatsalaukun kiertymän pelon takia ei uskaltanu usein antaa aamulla ruokaa jos tiesi et oli pitkä aamulenkki tulossa mut sit jos taas ei antanu ni se oksensi kesken lenkin. :( Sit alettiin kyl jossain vaihees antaan semmonen pieni aamupala ja kunnon ruoka lenksun jälkeen.

    Noista juoksuista, mainitsin tossa yhdessä postauksessa että meidän neidillä alko juoksut. No joo, kyllä siltä ihan vähän verta tulikin mutta nyt viikonloppuna ne ihan oikeet juoksut vasta alkokin. Tänään huomasin että toi alapäähän on jumankauta kolmin kertanen... Ja huomaa että Miloo kiinnostaa neiti ihan hirveesti, on sen persuuksissa kiinni ja yrittää astua. Ja hei, pallit on viety jo kohta 2 vuotta sitten. Mua vähän pelottaa että mitä ne touhuu täällä kun me ei olla kattomassa. :D Mä en nyt tiedä miten tähän suhtautusin kun oonhan ajatellu et ne on sisko ja veli,,, mut mut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Tyyneä :( Onneks meillä ei kuitenkaan noin paha juttu oo kyseessä! Ja kuten tossa ylempänä jo sanoinkin, niin parempaan päin ollaan menossa! Enää ei oo ollu oksentelua eikä liiemmin kakomistakaan :)

      Haha, se alapää tosiaan turpoo vaikka kuinka suureksi :D Se on sen kokoinen, että oikeesti jotenkin 'häiritsee' :D Virn. Ei se varmaan tuossa tilanteessa merkkaa mitään, ovatko sukulaisia keskenään ;)) Mutta luulis, että pallikato hieman lieventäis tota :P

      Poista
  5. Voi herranjumala. Tulin eilen päivällä töistä kotiin ja värkki oli niin iso että epäilen että toi yks on raiskannu sen. :( :D

    Onneks on nyt viikonloppu ja kotosalla niin pystyy seuraileen noita... Brecille ois nyt oiva semmonen iglupeti että se pääsis sinne karkuun tota yhtä. Kyllä Milo niinkun yöt antaa olla rauhassa yms, mut sit kun ne innostuu vähän leikkiin ni sit se alkaa.. Mutta, jotain hyvää tässäkin, Milo ei oo oikeen koskaan innostunu leikkiin Brecin kaa ulkona, mutta nyt on :)

    VastaaPoista