Idioottien kuningatar

Doris haluaa heti alkuun tähdentää, että otsikolla viitataan ehdottomasti tällä(kin) kertaa äitiin, eikä suinkaan pienen pieneen mäyrälapseen. Äiti ja äitin epämääräiset älynväläykset ovat nimittäin jälleen aiheuttaneet ylimääräisiä sydämentykytyksiä niin neli- kuin kaksijalkaisellekin väelle. Ja mitä äiti on sitten tällä kertaa keksinyt? No näyttelytpä tietenkin. Sunnuntaina. Enää ei voi perääntyä.

Doris on ilmaissut mielipiteensä koko touhuun varsin selvästi: kyljelleen heittäytymistä kävelyharjoituksissa, istuskelua "esittelypöydällä"... 

Vasta eilen äitikin tajusi, ettei ymmärrä näyttelyistä mitään! Onko mittaus kaikille mäyräkoirille pakollinen? Haittaako, jos mäyräneiti ravaamisen sijaan laukkaakin kehää ympäri? Tai vaihtoehtoisesti heittäytyy dramaattisesti kyljelleen? Entä kelpaako näyttelyissä tavallinen ohut musta nahkahihna ja -panta? Vai pitääkö olla sellainen kunnollinen (, jonka Doris Katujyrä saa hetkessä poikki)? 

Vinkkejä, neuvoja ja apua kiitos!!

Saaressa hoidossa!

Doris on siitä onnekas mäyräkoira, että neidillä on monta mainiota hoitopaikkaa. On molemmat isovanhemmat, kummitäti ja -setä, isoisovanhemmat ja lukuisat ystävät. Itse asiassa hoitopaikat ovat jopa niin mahtavia, että niistä pois lähteminen äidin tai iskän mukaan on joskus erittäin hankalaa ja haasteellista. Doris viihtyisi mieluiten hoidossa. Siellä saa hyppiä sohville ja sängyille, kaivaa pellot täyteen kuoppia ja nauttia jäätelöannoksia Iittalan antiikkilautasilta. Äidillä ja iskällä on ihan liikaa sääntöjä mäyrän makuun.

Viime viikon Doris vietti kuitenkin hieman erilaisessa hoitopaikassa. Vanhassa tutussa saaressa, mutta osin uudella porukalla. Viisi aivan erilaista koiraa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Aurinkoa ja riehakkaita leikkejä aamusta iltamyöhään!

Sydän verillä äiti sitten jätti mustan karvalapsensa saareen, vaikkakin tiesi, että hoitopaikka olisi mitä parhain. Ihan oikeasti, jos koira saa olla aamusta iltaan vapaana ulkona muiden koirakavereiden kanssa, voiko silloin edes epäillä hoitopaikan parhautta? Äiti tietenkin voi. Mitä jos Doris lähtee uimaan merelle ja hukkuu (logiikka?)? Entä jos merikotka vie sen (logiikka?)? Äiti saa kaikesta ongelman ;)

Mutta viimeistään nämä Barbien ottamat kuvat paljastivat, että hauskaa on ollut! Iso kiitos siitä, että Doris sai viettää varmaan yhden parhaista viikoistaan siellä! 

Mäyris ja "mäyris" löysivät heti toisensa ;)

Viikon tähdet: mäyrälapsi Doris, alaskanmalamuuttisamojedimix Elvis, "melkein mäyräkoira" Stara, jackrussel-perhoskoira Honey ja Ihasa apso Yoda!

Ruoka-aika ;)

Mäyriksen kestävä lelu - vihdoinkin!

Äiti, iskä ja muu Doriksen lähipiiri alkaisi varmasti itkeä, jos ruvettaisiin miettimään sitä, miten paljon rahaa pikku prinsessan leluihin on uponnut tässä parin vuoden aikana. Ja mikään niistä ei ole kestänyt paria päivää pidempään. Doriksen mielestä on niin mukava silputa ja tuhota. Jossain vaiheessa äiti jo uhkasikin, että neidille ei osteta enää yhtään lelua. 

Sitten eräänä iltana isoäiti ja isoisä kävivät kahvittelemassa ystäväpariskunnan luona. Lehmätilan isäntä kertoi keksineensä lelun, joka kestäisi rajummankin koiran lelun - sitä ei saisi rikki millään. Isoäiti ja isoisä olivat tietysti (ihan syystä) varsin epäileväisiä tällaisen "ihmelelun" suhteen. 

Lelu, josta isäntä puhui, ei ollutkaan varsinainen koiranlelu. Itse asiassa lelu olikin lehmän lypsämisessä (?) käytettävä musta kuminen putkilo, joka tuoksui tietysti maidolle. Nämä putkilot täytyy kuulemma vaihtaa säännöllisin väliajoin, joten niitä on paljon turhan panttina. 

Kumiputkilo taipuu, venyy ja paukkuu, mutta toistaiseksi Doris ei ole sitä rikki saanut! Ja lelu on kuitenkin ollut varsin kovakouraisissa leikeissä mukana jo lähes viikon...

Vihdoinkin hyviä uutisia!

Jonkun onnellisen päivitys Facebookissa: 

VIHDOINKIN hyviä uutisia! Pennulla ei ollut raivotautia (viimeiset ja samalla lopulliset tulokset tuli tänään Eviralta), joten meidän hoidot loppui kans, jeeee <3

Isoäidin mielenterveyden takia äiti lupasi olla katselematta/pelastamatta koiruuksia kuukauteen - pidempää aikaa äiti ei uskaltanut luvata ;)

Saariseikkailu, osa 3

Ja loput saarikuvat.. :D

Uutta tietoa

Huhheijaa! En tiedä, mitä muuta enää sanoa. Puhelin on soinut aamusta iltaan useampana päivänä, kun milloin kukakin kertoo jotain uutta tähän tapaukseen liittyen tai vastaavasti haluaa tietää uusimmista juonenkäänteistä. Milloin kyse on itse hoidoista, milloin hoitopaikasta, milloin taas soitetaan jotain lisätietoa.

Myös pari asiaa on saatu selvennettyä, eli siis: Tässä on nyt ollut hieman hässäkkää ja väärinkäsityksiä kaikin puolin, osaksi "kielimuurien" takia. Ilmeisesti "ensitestit" olisivatkin näyttäneet negatiivisilta rabieksen suhteen, mutta eivät kuitenkaan tarpeeksi, jonka takia hoidot aloitettiin joka tapauksessa. Lopulliset tulokset tulevat kahden kolmen viikon päästä! Ilmeisesti jotain on kuitenkin löytynyt, sillä haluavat tehdä vielä jotain ylimääräisiäkin tutkimuksia? Ymmärsimme siis silloin viime viikon torstaina, että jo ensitesteissä olisi todettu mahdollinen rabies (eli näyte olisi ollut positiivinen). Ilmeisesti kuitenkin "ei tarpeeksi negatiivinen" -näyte riitti hoidon aloitukseen.

Hoidot kuitenkin viedään loppuun asti (5 kertaa, joista kaksi jo takana), sillä mikäli rabies parin kolmen viikon päästä todetaan, olisi hoitojen aloitusajankohta liian myöhäinen. 

Toivon, että saamme Eviralta lopulliset tulokset ihan paperisena versiona, jolloin voin mahdollisesti jakaa ne täällä teidän kanssanne - ja toivottavasti vihdoin itsekin saada tiedon siitä, missä oikein mennään. Tällä hetkellä kun juttuun on sekaantunut niin monia ihmisiä (lääkärit, Eviran porukka, eläinlääkäri, pureman saaneet jne.) ja tiedonkulku on välillä hieman hankalaa ja.. noh, jokainen kuulee mitä haluaa kuulla :)

Pahoittelen tätä sotkua, mutta ihan yhtä pihalla ollaan oltu täälläkin.. Nyt vain toivotaan, että ne lopullisten testien tulokset olisivat tarpeeksi negatiivisia.

Saariseikkailu, osa 2

Doriksen mielestä blogissa voitaisiin hiljalleen palata siihen tärkeimpään ja oleellisimpaan, eli neitiin itseensä. Viis äidin raivotautihoidoista johtuvasta väsymyksestä ja huonovointisuudesta! 

Luvassa on siis vauhdikkaita ja vähemmän vauhdikkaita kuvia saarireissusta, joka sattuneesta syystä loppui hieman lyhyeen. Reilussa vuorokaudessa mäyräneiti ehti kuitenkin vallata saaren kuninkuuden itselleen (ainakin ajatuksen tasolla), ahdistella lokkeja ja joutsenia, pyöriskellä kaikessa epämääräisessä, ryövätä Elviksen pedin (ja pakottaa tämän nukkumaan kovalla lattialla) ja olla vaan niin jäärä mäyräkoira ;) 

"Mitä sä Elvis teet?"