Mattomania

Doris on erittäin fiksu koira, se täytyy äidinkin jo myöntää. Doris on ymmärtänyt, että koulutustilanteessa nameina onkin nyt kanaa (eikä niitä äklökuivia nappuloita) ja niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Kannattaa oppia parin päivän sisällä paljon, eikä äidin namipalkinnoilla ole enää mitään rajaa! Nyt mennään siis jo istumisen lisäksi maahan, ymmärretään paikka-komento, sekä odotetaan niin kauan, että äiti antaa luvan syödä. Myös tassun antamisen alkeita on ruvettu opettelemaan!

MUTTA, koska Doris tosiaan on fiksu ja hyvin omatoiminen koira (jopa liian, isä huikkaa), eikä aina tarvitse kaksijalkaisten ohjeita tajutakseen jotain, Doris on päätellyt itse jotain sangen erikoista liittyen em. juttuihin:

Oli siis eräs tylsä, sateinen päivä ja koska talossa oli kylmä, äiti päätti istua karvapörrömatolla ja opettaa siinä Dorikselle noita aiemmin mainittuja temppuja. Doris kuunteli, Doris teki, Doris sai palkinnon, Doris innostui. JA Doris yhdisti temput tähän karvapörrömattoon! :D Eli temput ei nyt sitten luonnistukaan -vielä- missään muualla, kuin siellä matolla! Äiti meinasi repiä viimeisetkin hiuksensa (Doriksen ansiosta ne tuntuu vain vähenevän?) kun tajusi asian laidan. Matolla onnistuu, muualla ei. 

 

Paha paha matto.