torstai 22. joulukuuta 2011

HYVÄÄ JOULUA!

Doris, äiti ja iskä haluavat toivottaa kaikille rauhallista joulua! 




Vakiolukijoille Doris haluaa vielä moiskauttaa oikein kunnon pusut naamalle ja muistuttaa kaikkia koiranomistajia siitä, että jouluna koiraystäviä kuuluu hemmotella kinkulla ja nakeilla ja nameilla ja herkuilla... Oikeastaan kaikella, mitä koira vain vähänkin haluaa ;)  


keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Sopupari

Pitkän kinuamisen jälkeen Doris sai tahtonsa läpi ja Biff pääsi päiväkyläilylle. Yleensä äiti suhtautuu vierailuihin tietyllä varauksella, sillä aiempien kyläilyjen jälkeen on päästy hautaamaan muutama pehmolelu ja siivoilemaan ilopissoja patterien takaa ;) (Oikeasti Pihvi ja Riikka ovat aina enemmän kuin tervetulleita tänne :)).


Äiti haluaisi kovasti romantisoida ja selitellä, miten sopuisa ja onnellinen parivaljakko Biff ja Doris ovat - kovasti tätä onnea yritettiin ikuistaa myös kameralla ja alhaalla tulos ;D Kyllä ne oikeesti toisistaan tykkää..!













tiistai 20. joulukuuta 2011

Mosku tuli taloon

Täällä ne taas ovat, koiranpissalta haisevat sukat, sanomalehdillä päällystetyt lattiat ja aina niin ihana pennun tuoksu! 


Äidin ja iskän silmäterästä tuli viikonloppuna isosisko Moskulle, pienelle hirvikoirapojalle. Doris otti tehtävänsä niinkin vakavasti, että unohti olla huolissaan omasta asemastaan isovanhempien ykköslellikkinä ja keskittyi ympärivuorokautiseen valvontaan. 


Mosku tuntui muuten olevan Doriksen mielestä ihan okei leikkikaveri, mitä nyt nukkui aivan liian tiiviiseen tahtiin. Myös se, että Moskun eteen kannetaan ruokaa neljä kertaa päivässä, on Doriksen mielestä hyvin hyvin väärin. Vetoavista katseista huolimatta äiti kun ei suostunut tuplaamaan mäyräkoiraneidin ruoka-annosten määrää.. Onneksi pikkuveli on kuitenkin niin nuori ja hölmö, että Doris saattoi helposti höynäyttää sitä ja kerjätä isoäidiltä ne parhaimmat herkkupalat ;) Ja nythän Doris näyttää kaikkien silmissä erittäin fiksulta ja osaavalta koiralta, kun vertauskohtana on tuollainen pienen pieni jyrsijä terävine naskaleineen ;) 


Ja kuten äiti jo ennakkoon epäilikin, mäyräkoiradiiva osaa nauttia tilanteesta. Neiti ei koskaan kyllästy "hieno, fiksu tyttö" - tyylisiin kommentteihin ja niitä seuraaviin makupaloihin.











lauantai 17. joulukuuta 2011

Millainen on hyvä kasvattaja?

Äiti uskoo, että jokainen koiranomistaja tai koiraa hankkiva on kuullut tai lukenut pentutehtaista. Äiti uskoo ja toivoo, ettei kukaan tietoisesti halua tukea moista toimintaa ostamalla pentua tällaisesta paikasta. Äiti muistuttaakin, että koiraa ottaessa kannattaisi perehtyä rodun lisäksi tarkasti myös kasvattajaan ja kennelin toimintaan ylipäätään.


Mutta entä jos ei oikeasti ole varma? Entä jos kaikki päällisin puolin (emän kunto, tilat, siisteys ym.) näyttää hyvältä, mutta tuntuu, että jokin hommassa mättää? Mikä on epäilyttävää käytöstä tai toimintaa kasvattajalta? Kenelle voi/tulee ilmaista mahdollisista epähuomioista? Pitääkö olla mustaa valkoisella vai riittääkö pelkkä mutu-tuntuma jonkinlaisen ilmoituksen tekoon? Entä kuinka moni näitä ilmoituksia todellisuudessa lähtee tekemään ja mikä on ylempien tahojen asenne tällaisiin ilmoituksiin (ts. tekevätkö he mitään)? Onko olemassa listaa kasvattajista, jotka ovat saaneet varoituksia tai eläintenpitokieltoja?


Entä mitä nämä epähuomiot sitten voivat olla? Mistä voi valittaa? Kasvattaja ei ole tukena tai vastaa viesteihin/soittoihin lupauksistaan huolimatta? Sijoituskoirasta tehtävä sopimus tuntuu epäselvältä ja hankalalta toteuttaa käytännössä? Kasvattaja ei ole paikalla, kun pentu haetaan uuteen kotiin tai kun sitä käydään ensimmäisen kerran katsomassa ennen varauspäätöstä?  Kasvattaja myy sairaan tai viallisen koiran terveenä? Pennut ovat jotenkin eristyksissä, eivätkä siis kasva perheen keskellä? Pennun maksaminen ja maksuasiat yleensä tuntuvat jotenkin erikoisesti järjestetyiltä? Kasvattaja ei ota kasvatistaan minkäänlaista vastuuta ostotapahtuman jälkeen? Ostajasta tuntuu, että samaa narttua astutetaan usein? Voiko huonokuntoisesta asunnosta/yleisilmeestä valittaa? Tekevätkö myyjän ulkomaalaistausta tai ulkomailta tuodut koirat kasvattajasta jotenkin epäilyttävän? 


Äiti haluaakin nyt haastaa kaikki (mäyrä)koiraihmiset pohtimaan, millainen on hyvä kasvattaja. Onko lukijoilla kokemuksia erittäin hyvistä tai huonoista kasvattajista ja minkälaisia ne olivat? Risuja ja ruusuja kasvattajien toiminnasta? Ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä - sana on vapaa!


(HUOM! En kirjoita mistään tietystä kennelistä ja kysymykset ovat pelkkää ajatusvirran tuotosta. Tarkoituksena ei myöskään ole provosoida ketään haukkumaan tai nimittelemään ketään! Keskustelua yleisellä tasolla - asiallisesti!!)

torstai 15. joulukuuta 2011

Kuusivuotiaan näkemys koiran tarkoituksesta

"Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlannin susikoiraa. 

Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä. Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, omien ihmisten ympäröimänä. 

Seuraavana päivänä, menin nukuttamaan koiraa. Pikkupoika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen.


Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan, kuin ihmiset. Silloin poika sanoi: "Minä tiedän miksi". Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä.

Poika jatkoi: "Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."


- Elä yksinkertaisesti. Rakasta anteliaasti. Välitä syvästi. Puhu ystävällisesti.




(Teksti täältä.)


maanantai 12. joulukuuta 2011

Ansaitset unen rauhaisan ja kiitoksen kaikkein kauneimman

Kaunis Nellini

Tänään on se päivä,
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet.


Älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.


Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.


Muistele minua, mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.


Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa koskaan.







Siunattu on ihminen, joka on ansainnut vanhan koiran rakkauden.





lauantai 10. joulukuuta 2011

Äiti halusi mäyräkoiran ja äiti tosiaan sai mäyräkoiran

Doriksen ja erityisesti äidin iltalukemisena on seuraava Reija Puolakan teksti.  Kaikki kovapäisen mäykyn omistajat, lukekaa! Äiti ainakin epäilee, että Puolakka on kirjoittanut alla olevan tekstin juuri Doriksesta :P


Reija Puolakka
ANNOITKO POIS JOHTAJUUDEN?

"Koira on laumaeläin. Laumalla on aina johtaja. Ihmisyhteisössä koira ei suoriudu tästä tehtävästä. Sitä se ei itse tiedä, joten henkisesti vahvat koirayksilöt yleensä pyrkivät valtaan myös ihmislaumassaan. Syntyy ongelmia.

Koiran dominanssi ei aina ilmene aggressiivissävyisenä määräilynä. Se voi myös olla lempeästi juonittua oman tahdon perille saamista (tuleeko kellekään muulle tästä mieleen draamakuningatar itse?). Koira voi olla kiltti, mutta siirtyä johtoon.

Ihminen ei välttämättä tunne itseään pomoksi, mutta hän voi opetella johtamistaitoa. Koiran ja ihmisen kumppanuudessa ihmisen kuuluu aina olla pomo. Johtajuus ei ole komentelua vaan lukemattomien pikkutekijöiden summana syntyvä auktoriteetti.

Oikea johtaja ei tarvitse väkivaltaa eikä hallitse pelon avulla. Hyvää pomoa kunnioitetaan ja jopa rakastetaan. Hänen ei tarvitse korottaa ääntään käskiessään. Alaiset pikemminkin pyrkivät arvaamaan hänen toiveensa edeltäkäsin.

Pomon kiitos on palkoista arvokkain - mutta hyvä johtaja muistaa aina kannustaa ja palkita kunnostautuneita alaisiaan riittävän usein myös konkreettisin eduin.

Johtajan kuuluu sekä tehdä päätökset että kantaa niistä vastuu.

Johtajuus on rankkaa
Koiran kannalta ollaan toivottomassa tilanteessa, jos se pääsee nousemaan dominoivaan asemaan laumassa, jonka jäseninä on myös ihmisiä. Ihmisyhteiskunnan omituiset lait ja keskenään ristiriitaiset vaatimukset stressaavat eläinparan suunniltaan.

Ihmisalainen ei millään opi asettumaan kunnollisen alaisen asemaan, vaan pullikoi, koiran näkökulmasta katsoen, miten sattuu. Johtajaksi itsensä kokevan koiran mielestä ihmisen ajoittainen niskurointi on järjetöntä. Seurauksena voi jopa olla, että oma koira puree!

Miten näin saattoi käydä ihmiselle, joka kaikessa vain halusi rakkaan koiransa parasta? Miksi koira, ihmisen paras ystävä, viisas eläin, ei edes ymmärrä olla kiitollinen kaikesta, mitä on saanut?

Valta lipsuu
Ihminen valitsee koiransa usein aika sattumanvaraisesti, tunnepohjaisesti ja ulkonäköseikkoihin tuijottaen. Koira voi olla rotu- tai yksilöominaisuuksiltaan kyseiselle ihmiselle täysin sopimaton.

Suurimmat ongelmat syntyvät yleensä, kun hellämielinen ja rakastava ihminen saa kotiinsa pienen diktaattorinalun, synnynnäisen johtajan (taas selvä viittaus äitiin ja draamakuningattareen, tai siis diktaattorinalkuun!).

Ihminen haluaa hoitaa koiraansa mahdollisimman hyvin. Käytännössä hän noudattaa pennun pienintäkin toivomusta mahdollisimman nopeasti. Hän antaa koiralle keskeisen sijan elämässään ja katsoo, että koira varmasti on kylläinen ennen kuin itse käy ruokapöytään. Hän lähtee sohvalta valittamatta ulos kesken mieliohjelmansa, jos koira aloittaa vaativan vinkunansa. Hän leikkii, kun koira haluaa, rapsuttaa hellyttävää kultamuruaan, kun se vaatii huomionosoituksia. Koiran hyvinvointi on kaikessa etusijalla.

Pala palalta rakastava ihminen onnistuu - sitä itse lainkaan tajuamatta - rakentamaan yhteiselämälle kuvion, missä koira nousee itsevaltiaan asemaan.

Koira otaksuu ihmisen käyttäytymisestä, että sen tahto on ihmisen laki. Koiralla on valta. Siitä tulee, ikävä kyllä, lellivästä rakkaudesta versonnut tyranni (miten kauniisti Dodosta kirjoitetaankaan ;) ).

Tyranni ei tunne kiitollisuutta niitä alaisiaan kohtaan, jotka hänen käskyjään noudattavat ja hyvinvoinnistaan huolehtivat. Hänelle on itsestään selvää, että saavutetut edut kuuluvat hänelle. Niistä tinkiminen on majesteettirikos. Käskyjen noudattamatta jättämisestä tai - mikä röyhkeys! - valtiaan komentelusta seuraa välitön rangaistus.

Johtajuuden voi palauttaa
Jos tilanne on päässyt lipsumaan käsistä ja koirasi on herra talossa, joudut paneutumaan määrätietoiseen vallansiirto-ohjelmaan. Väkivaltaista vallankaappausyrityksistä ei kannata apua etsiä. Ne voivat jopa olla vaarallisia, jos dominoiva koira on kookas ja vahva.

Vallansiirrossa toimit järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti ja selvität koiralle kohta kohdalta, että johtajuus onkin tukevasti ihmisellä.

Aloita kartoittamalla päivittäiset rutiininne. Koirasi on luultavasti täysikokoinen ja iältään lähes vuoden paikkeilla, koska olet ehtinyt kokea sen käytöksen ongelmalliseksi. Se on sisäsiisti ja tottunut normaaliin kahden tai yhden kerran päivittäiseen ruokintaan.

Vallan merkit
Herättääkö sinut aamulla herätyskello vai jo paljon aiemmin ennen sitä koirasi vaativa vikinä? Saatko loma-aamuina nukkua vai komentaako koira sinut ylös?

Aikuinen terve koira hallitsee normaalioloissa hyvin rakkonsa toiminnan. Se pystyy varmasti odottamaan. Taatusti ainakin sen, että nouset rauhassa, käyt suihkussa, pukeudut, pistät kahvin päälle ja vasta kiireisemmistä aamutoimista selvittyäsi viet koiran ulos.

Voit alkaa venyttää aamuista liian aikaista ylösnousua vaikka viisi minuuttia kerrallaan. Käske rauhallisesti koiran käydä takaisin makuulle.

Tietysti et voi torua, jos olet arvioinut koiran sanoman väärin ja se ei enää pysty pidättämään - sehän on pyytänyt ulos.

Laumassa johtaja syö aina ensin, muut saavat sen, mitä siltä jää. Syö siis itse ensin. Jos et harrasta runsasta aamupalaa, juo ainakin nautiskellen ja kaikessa rauhassa lasi tuoremehua tai kuppi kahvia ja maiskuttele keksi näyttääksesi koiralle, että sinä olet ykkönen.

Älä anna koiran koskaan syöksyä ruokakupilleen. Se istuu tai makaa valitsemassasi paikassa ja odottaa lupaa. Sen se saa vasta, kun katsoo sinua, ei kuppiaan.

Ovien mahti
Johtaja kulkee edellä. Ovista, käytävistä, portaista. Nykäise ovi kiinni kuonon edestä, jos koirasi rynnistää ovelle. Älä päästä koiraa ensin.

Määräysvalta on ihmisen
Älä anna koirasi vaatia huomiotasi, nostaa tassuaan polvelle, töykkiä käsivarttasi tms. halutessaan silitystä/makupalaa/kyllästyessään lörpöttelyysi puhelimessa jne. Älä ala leikkiä,, kun koira tuo syliisi lelun. Älä mene apuun, kun koira "hukkaa" lelunsa kaapin tai tuolin alle. Et edes tajua, kuinka nopeasti koirasi voi oivaltaa, että saa sinut liikkeelle ja leikkiin mukaan näillä konsteilla.

Kotona voit pitää ovia suljettuina, jolloin koirasi pääsy huoneesta toiseen riippuu täysin siitä, sallitko sinä sen. Älä kiinnitä huomiota sen vinkunaan tai rapsutuksiin. Vata, kun se on antanut pyrkimyksissään periksi, voit käskeä sen esimerkiksi ensin sivulle istumaan ja sitten mennä ja avata sille pääsyn toiseen huoneeseen.

Ihmisen johtajuudelle on eduksi, jos talossa on huoneita, esimerkiksi makuuhuoneesi, johon koiralla ei ole pääsyä. Se tila on varattu vain laumanjohdolle.

Älä kierrä koiraa, vaan vedä se pois tieltä esimerkiksi rauhallisella otteella kaulapannasta tai työnnä syrjään jalallasi, jos koirasi nukkuu keskellä kulkuväylää.

Alempiarvoinen väistyy aina johtajan tieltä, sillä unenkin läpi koira kyllä kuulee, tullaanko sitä kohti ja kuka tulija on. Muutaman kerran jälkeen koirasi luultavasti ymmärtää jo itse siirtyä pois jaloista.

Minun paikkani
Älä anna koirasi vallata talon parhaita istuimia tai vuodettasi. Voit kyllä antaa koirasi nukkua nojatuolissa, mutta kun sinä lähestys, koira lähtee heti, kun haluat.

Silloin tällöin voi istuskella tovin koiran omalla petillä. Vahvasti dominoivalta koiralta voit kieltää kokonaan jonkin sen mieluisista lekottelupaikoista.

Johtajalle kuuluvat kodin vartiopaikat - eteinen, josta näkee, ketä taloon tulee, porrastasanne ja vastaavat näköalapaikat, Vaikka näiden alueiden sulkeminen esim. tilapäisillä veräjillä voi tehdä omankin kulkusi joksikin aikaa hankalaksi, kannattaa niitä käyttää, kun alkaa selvittää koiralle, mikä sen asema laumassa on.

Kuin ilmaa
Suhtaudu koiran olemassaoloon pääosin täysin välinpitämättömästi. Pistä se ansaitsemaan jokainen taputus ja välipala vaikka käskemällä sen istua, mennä maahan tms.

Hallitseva koira asettaa leikeissä kuononsa alempiarvoisen niskan tai selän päälle. Silitä rauhallisesti pään päältä, niskasta ja selkää pitkin, kun haluat hyväillä omaa koiraasi.

Älä pidä koirallasi esillä leluja vaan kerää ne kaikki pois lattioilta lojumasta. Ota esiin yksi kerrallaan, mutta pidä se hallinnassasi. Koirasi saa leikkiä silloin, kun sinä haluat leikkiä ja silloinkin yleensä vasta toteltuaan ensin jotain käskyä.Kun sinä kyllästyt leikkiin, otat taas lelun talteen.

Nyt saa syödä
Johtajakoira nauttii usein ruokansa useassa erässä pitäen välillä taukoja ja jopa etääntyen ruuastaan korostaakseen näin arvoaan ja tietoaan siitä, että hänen ruokaansa eivät alempiarvoiset uskalla kajota.

Salli koirallesi vain lyhyt ruoka-aika, noin viisi minuuttia. Nosta kuppi kokonaan pois, jos koira ei sinä aikana mene syömään ruokaansa. Nosta myös kuppi pois viiden minuutin kuluttua ruuan esillepanosta, vaikka kesken aterian, jos koirasi pitää tapanaan viivytellä syömisen aloittamista.

Tarjoa ateria uudelleen vasta seuraavan ruokintakerran ajankohtana.

Pidä huoli siitä, että aamuisin tai kotiin tullessasi koirasi tervehtii sinua, ei päinvastoin. Alaisten asia on lähestyä johtajaa. Älä siis kiinnitä koiraan pienintäkään huomiota, jos se vain venyttelee pedillään.

Opeta ystävällisesti
Kasvata valtaasi säännöllisillä tottelevaisuusharjoituksilla päivittäin, vaikka vain viiden minuutin jaksoina. Pidä koira kytkettynä tai rajatussa tilassa, jotta se ei pääse riistäytymään hallinnastasi ja toimimaan oman pään mukaan.

Opeta koiraasi tottelevaisuuteen ystävällisesti, motivoiden ja kannustaen. Karjunta ja kovat otteet eivät milloinkaan ole tapa osoittaa valtaa ja korkeaa arvoa - ne ovat koiralle vain selkeä merkki ihmisjohtajan sisäisestä epävarmuudesta.

Vallanpalautus kannattaa
Tunnetko säälin vihlovan sydäntäsi näitä ohjeita lukiessasi? Vaikuttaako koirasi hämmentyneeltä, kun alat muuttaa käyttäytymistäsi? Vallanpalautus on suhteessanne todella tarpeen!

Koiran pitäminen maailman parhaana kaverina ei tarkoita, että koiralla olisi vain oikeuksia ja sinulla vain velvollisuuksia.

Olet jo tehnyt suuria virheitä salliessasi koiran saada täysin väärän käsityksen asemastaan laumassa. Johtajuuteen erehdytettynä sen olo luultavasti on stressaantunut ja tukala.

Koirasi on todellisuudessa hyvin helpottunut huomatessaan ihmisensä vihdoinkin ryhdistäytyvän ja ottavan vallan ja raskaan vastuun turvallisesti käsiinsä.

Johtajuuden pitäminen ei tarkoita, että jokaista koiraa tulisi kohdella juuri näin.

On monia lempeäluontoisia lemmikkejä, joita voi jopa lelliä mielin määrin ilman ettö ne pyrkivät määrätietoisesti nousemaan valtaan tai aiheuttavat perheessään ongelmia.

Arvojärjestyksen ollessa kohdallaan, voit sallia koirallesi monia tässä kiellettyjä oikeuksia. Ne eivät suhdettanne horjuta, jos koirasi tietää, että sinun on niin valta kuin vastuukin.

Jokaisen kannattaisi kuitenkin miettiä, onko oman koiran kohdalla ehkä höllätty liikaa. Monessa perheessä valtasuhdetta voitaisiin selventää - kaikkien tyytyväisyydeksi. "

*   *   *   *   *

Äiti on tosiaan koittanut ottaa ohjat paremmin käsiinsä, Doris ei tosin ole niitä helpolla luovuttanut. Tällä hetkellä äiti on erittäin kiitollinen, ettei taloudessa ole Doriksen lisäksi sitä toista koiraa ja seuraava lemmikkihankinta lienee akvaario rauhallisine kaloineen!