Äiti ja iskä ovat odottaneet Doriksen juoksuja saapuviksi helmikuusta asti. Eipä ole näkynyt. Sen sijaan juoksuihin viittaavista oireista on kärsitty jo kuukaudenpäivät. Doris nylkyttää. Doris örisee hihnassa. Doris ei tottele. Dorikselta (ja äidiltä!) menee hermot. Doris ottaa kaiken itseensä. Doris on.. Doris.
Kuten juoksujen odotuksesta saattaakin päätellä, ei äiti saanut leikkausaikaa soitettua. Eli vielä on edessä yhdet juoksut. Mutta heti, kun ne alkavat, äiti lupaa soittaa eläinlääkärille! Lupaa! Toivottavasti juoksut eivät vaan veny kauhean pitkälle kevääseen.. Silloin kun edessä on taas muuttoa isovanhempien täyshoitoon (, joka Doriksen kohdalla tietenkin tarkoittaa suuhun tungettuja herkkuja ja rapsutuspalvelua) ja työkuvioita.
Toistaiseksi äidin on siis kestettävä - itseäänhän tässä vain voi syyttää. Doriksella sen sijaan ei ole hätäpäivää! Neiti nautiskelee täysin rinnoin paitsi pikkuhirviön maineestaan myös aurinkoisista kevätpäivistä, joita vietetään yhä enenevissä määrin metsälenkeillä (miten niin äiti häpeää kiukkupussiaan ja haluaa piilotella metsissä?). Dodon mielestä ei ollenkaan paha siis ;)
Toistaiseksi äidin on siis kestettävä - itseäänhän tässä vain voi syyttää. Doriksella sen sijaan ei ole hätäpäivää! Neiti nautiskelee täysin rinnoin paitsi pikkuhirviön maineestaan myös aurinkoisista kevätpäivistä, joita vietetään yhä enenevissä määrin metsälenkeillä (miten niin äiti häpeää kiukkupussiaan ja haluaa piilotella metsissä?). Dodon mielestä ei ollenkaan paha siis ;)
Näkyykö kevät teidän koirissa jotenkin?
Tuota nylkytystä oli meilläkin pari-kolme ekaa juoksua. Sitten jostain luin, että se saattaa aiheuttaa sitä valeraskautta. Meilläkin porukat suurin piirtein usutti Elliä siihen hommaan, kun se mukamas oli niin hauskaa. Sitten kielsin yllytyksen ja keräsin kaikki sellaiset lelut ja tyynyt yms. pois, ettei se saisi nylkytettyä. Edellisillä ja näillä juoksuilla se ei ole juurikaan nylkyttänyt, ja jos jotain sensuuntaista huomaan, lopetan sen alkuunsa. Eikä ainakaan viimeksi ollut havaittavissa valeraskautta, katsotaan miten nyt käy.
VastaaPoistaEhkä tuo kevät näkyy siinä, että kun on pidempään valoisaa, niin koirakin uskaltautuu hiukan paremmin ja pidemmille lenkeille kuin talvipimeällä. Tosin se voi kyllä johtua itsestäkin, raahaan välillä riippakiveä perässäni ;)
Okei, hyvä juttu tietää! Itse en tiennytkään, että juuri se nylkytys voi valeraskauden aiheuttaa! :o Kyllä siis ollaan aina kielletty jne., joskus tosin vähän viiveellä, kun ollaan jääty nauramaan toisen hölmöilyille. Mutta jatkossa täytyy siis olla jämympi! Meillä kanssa lähtee kaikki lelut heti, kun juoksut alkaa :) Voih, olisi niin hienoa, jos valeraskautta ei tulisi! Kiitos paljon kommentista!!
PoistaEhkä tuo teoria toimii. Iines ei nylkytä yhtään, ja ei ole mitään valeraskausoireitakaan ollut.
VastaaPoistaKevättä ei ole kovasti ainakaan Iineksen rinnassa, välillä se kulkee (onneksi) reippaasti, välillä tulee takana hihna pitkällä. Nyt on varmaan viimeiset viikot aikaa nauttia läheisen järven jäästä, jolla Iines saa hakea palloa.
Juu, itse meinaan ainakin kokeilla Ellielin neuvoja! Olisi nimittäin aivan mahtavaa, jos edes kerran säilyttäisiin ilman valeraskauksia..
PoistaMekin on käyty tuolla jäällä kävelemässä! Ei kyllä mikään voita lenkkejä kevätauringossa ;) Paikoitellen jopa Doriskin(!!) innostuu! :D
Sinulle on haaste blogissani :)
VastaaPoistahttp://kodapallokala.blogspot.fi
Voi höh, juuri tein samanlaisen haasteen :/ Ehkä vastailen vaan kysymyksiin.. Kiitti kuitenkin! :)
PoistaKevät näkyy koirassa ja emännässä - päivät pitenevät ja lämpenevät ja me viihdymme ulkona lenkeillä.
VastaaPoistaSama homma täällä! On ihana lenkkeillä, kun aurinko paistaa! Edes perässä raahattava mäyrälapsi ei ärsytä niin paljoa kauniilla säällä ;)
PoistaKevättä rinnassa on ainakin meijän Milolla kun aurinko paistaa :) Se nököttää sohvan käsinojalla auringossa ja kattelee ulos ja vinkuu :D Resiina ei oo viellä tälle keväälle tajunnu oikeen tota auringon paistetta :)
VastaaPoistaVooi, kuulostaa niin tutulta! :D Aurinkoläikät on kova juttu ;)
Poista