lauantai 2. maaliskuuta 2013

Tästä kaikki alkoi....

Edellisessä postauksessa oli puhetta kurikuurista. Tässä "taustatietoja" kyseiseen kuuriin. Alla on kuva puunrungosta (voi kyllä, sen sisälle/läpi pääsee kolmesta eri reiästä - oikea mäyräkoiran unelma siis). 




Yhdistäkää mielessänne kiireinen aikataulu, hermostunut äiti, kiukutteleva mäyräkoira ja puunrunko. Minkälaisia mielikuvia syntyy? Nimim. Eräänä maanantaiaamuna mäyräkoiraansa tunnin kyseisestä puunrungosta kaivanut kiukkuinen äiti.


Tyhjennyksen tarpeessa?

4 kommenttia:

  1. No huhuh, taisi olla mäyriäisen mielestä kiva leikki ;) Ymmärrän kyllä hyvin emännän raivon, kun on kiirus ja pitäis mennä, ja toinen vaan aikailee.

    Ja kyllä meilläkin tuota hihnassa jätättämistä tapahtuu (ed. postatus). Mulla meni flexi rikki ja palauduin sitä kautta tavalliseksi remmiulkoiluttajaksi. On meillä toinenkin flexi, mutten itse tykkää sitä käyttää kuin silloin kun Elli täytyisi saada pikapissalle pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, Doris kyllä selvästikin nautti tästä uudesta leikistä, meikäläinen ei niinkään..

      Kommenteista päätellen Doris on siis "ihan tavallinen mäyräkoira", koska monella tuntuu tätä jätättämisongelmaa olevan.. :P

      Mä olen taas täysin jumittunut flexiin! Se on jotenkin niin helppo ja koirakin saa höntsäillä omiaan. Pienten taistelujen jälkeen olen kuitenkin nyt napannut laatikosta sen ihan tavallisen taluttimen lenkeille..

      Poista
  2. Perässä vedettävä koira - no ei todellakaan :) Meillä koira vetää emäntää eli siinä olisi kurinpalautuksen paikka. Nelli tekee puistossa samaa, eli ei tule luo. Minulla on siksi aina herkkuja mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vaihdetaanko koiria?;) No eii.. Onhan se toki ikävää noinkin päin!

      Mullakin on usein nameja mukana, mutta niiden kanssa tulee se ongelma, ettei Doris sitten halua lähteä mun luota minnekään, kun on herkut kerran haistanut. Kerjää vaan, eikä edes huomaa muita puistoilijoita ;)

      Poista