Äiti nappasi muutaman kuvan viimeiseltä saarireissulta tänä vuonna. Surullista, että kesä meni jälleen niin nopeasti. Nyt äiti toivookin sormet ristissä, että pieni hirviölapsi olisi toivottu saarivieras ensi kesänäkin - kaikesta aiheuttamastaan vaivasta ja kaaoksesta huolimatta..
Saareen saapuviin vanhempiin Doris sentään jaksoi reagoida innokkaasti. Äidin ja iskän naamat saivat kyllä sellaisen pesun, etteivät ole koskaan saaneet..! Pieni mäyräkoira lipoi ja lipoi, kiljahteli ja mötkyili. Mutta hetken päästä huoltajiin suhtauduttiin jo asiaan kuuluvalla tavalla: mököttämällä, sillä nämä moukathan olivat ensinnäkin hylänneet avuttoman koiran saareen (valta)merien keskelle vailla lämpöä ja rakkautta (niinpä niin..) ja toisekseen, päättivät hakea neidin takaisin juuri silloin, kun saarielämä alkoi maistua parhaalta. Toisin sanoen äiti ja iskä siis pilasivat jälleen kaiken.
Möksähtäneestä mäyrälapsesta ja koirakavereista saatiin sentään muutama kuva otettua. Tässä niistä parhaat:
Iskä leikki koirakuiskaajaa.
Nämä hurjastelijat uhkasivat saaren rauhaa..
... mutta onneksi järjestyspoliisit Taikaviitta (ilman taikaviittaa) ja Kultakurkku olivat valppaina, ja häiriköt saatiin ajettua pois!
Doris löysi uusia ystäviä. Tässä niistä yksi.
Kolmikon yhteinen leikki käsittää kaislikossa peräkanaa juoksemisen. Se, kuka jahtaa ketä, ei aina ole ihan varmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti