Näytetään tekstit, joissa on tunniste reissu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reissu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Mökkireissu.

Levänneenä, laukkujen purkamisen jälkeen on hyvä palata jälleen blogin pariin :) Reissu sujui mukavasti, yhtä pureskeltua flexiä lukuunottamatta.. 

Kuuden tunnin ajomatkalla äiti tajusi varsin pian joutuneensa takapenkille istumaan, kun Doris valtasi etupenkin iskän vierestä. Pyllynlämmitin vain päälle, niin koira koisasi koko matkan perille asti. Muutaman kerran se ärähti, kun iskä laittoi radion liian kovalle tai hidasteli turhaan risteyksissä. Unistaan huolimatta mäyris oli siis koko ajan tilanteen tasalla.

Mökillä Doris päätti, ettei nuku korissaan ollenkaan. Se nimittäin bongasi heti pehmoisen sohvan, joka oli kuin tehty mäyräkoiran aamu-, iltapäivä- ja yöunia varten. Iskän ja äitin kieltelyillä ei paljoa ollut merkitystä, Doris nukkui sohvalla. Tai vaihtoehtoisesti iskän ja äidin sängyssä joko niin, että se makasi jomman kumman tyynyllä tai sitten se hätisteli pyörinnällään kaikki pois ja valtasi koko sängyn itselleen.



Doris toimi myös mökkivahtina. Se muisti ilmoittaa joutsenpariskunnasta, varpusista, lokeista ja ahvenista, mutta ohi menevät soutajat se unohti mainita. Ne olivat ihan tylsiä. 





Pienellä suostuttelulla äiti ja iskä saivat Dorikselle myös pelastusliivit päälle. Neiti ei ollut läheskään niin innostunut kuin omistajansa, kun nämä päättivät yhdentoista jälkeen illalla lähteä soutelemaan järvelle. Doris kun olisi mieluummin katsonut SATC:a ja jännittävää jaksoa, jossa Carrie ja Kiho ensi kertaa eroavat. Tämä olisi sopinut draamanjanoiselle mäyrikselle miljoona kertaa paremmin, kuin kylmässä veneessä istuskelu tuulisella järvellä.

Möksähtänyt mäyris.


Huomatkaa säälivä ilme: 'Ettekö millään voisi jättää minua lämpimään mökkiin, upottavalle sohvalle SATC:n ääreen?'

Kaikista parasta mökillämme on kuitenkin noin kilometrin pituinen hiekkaranta. Doris oli seota onnesta, eikä millään osannut valita, mistä kohtaa olisi ruvennut kaivamaan! Hiekkaa oli joka paikassa! :) Vaikka kuvat onkin hieman tärähtäneitä (johtuen siitä, että äiti the kuvaaja nauroi kippurassa riemuidiootti-koiralleen), niin voitte kuvitella tonne hiekalle maailman onnellisimman mäyriksen, joka sai vain kaivaakaivaakaivaajakaivaa. Niin joo, välillä se muisti myös äidin ja isän olemassaolon tuomalla keppejä ja käpyjä heiteltäviksi..









perjantai 6. toukokuuta 2011

Koiruuksia koirapuistossa osa 2.

Ja muutama hassu kuvatus lisää.. 


Tänään lähdetäänkin taas reissuun, moikkaamaan isovanhempia ja kummitätiä! Doriksen häntä alkaa heilua jo pelkästä ajatuksesta, että pian se on monen ihmisen syötettävänä ja hellittävänä. Äiti ja isi kun vaatii aina kaiken maailman temppuja herkkujen eteen, tuolla niitä saa ihan jo pelkästään söpöllä katseella. Tai pienellä raapaisulla. Tai haukahduksella.


Ja ei, emme tosiaan edes yritä ottaa mitään 'Hyvää äitienpäivää' -kuvaa, pääsiäiskatastrofista johtuen :D