Pyrähdyksiä talven kunniaksi!

Ensilumi satoi Turkuun viime viikon torstaina. Kylmästä valkoisesta sekosi äidin lisäksi myös eräs mustaturkkinen diivailija, joka normaalisti välttelee kaikkea kylmää/märkää/muuten vain epämiellyttävää. Lumi oli kuitenkin Doriksen mielestä niin kiva juttu, että sen kunniaksi jaksoi jopa hieman liikkuakin (oikeasti, äiti voisi kertoa tarinoita siitä, miten mäyräkoira suorastaan kiitää koirapuistoon, mutta sinne päästyään vain istuu siellä paikallaan tuntitolkulla): tällaiset sporttiset pyrähdykset ovat tosiaankin äärimmäisen harvinaisia!

Alla lumen kunniaksi (tai no tässä tapauksessa pitäisi varmaan sanoa muistoksi..), mitäs muutakaan kuin koirapuistokuvia! :) Huomatkaa Dodon järrrrrrkyttävä musta kaulapanta, jonka kanssa se näyttää entistä enemmän urokselta.. Punainen, tyttömäinen panta on kuitenkin historiaa. Neiti kun päätti viikonloppuna harrastaa hiirijahtia ja piehtaroida kaiken maailman ällötysten päällä. Koira ja panta molemmat pestiin ainakin miljoona kertaa, mutta siltikään hirvittävä haju ei lähtenyt pannasta mihinkään. Sunnuntai-iltana ei hirveästi valinnanvaraa pantojen suhteen ollut, joten tyytyminen oli siihen ensimmäiseen ja ainoaan sopivaan, Momo-Moskusen vauvapantaan, joka tietenkin oli musta.. Siinä eivät äitin nenännyrpistelyt paljoa auttaneet. Ensi viikolla äiti aikoo kuitenkin suunnata koirajuttuostoksille: ostoslistalla on kaulapannan lisäksi kaikkea tyttömäistä, koska äiti yrittää epätoivoisesti saada "koirani on tyttö" -viestiä välitettyä muille kaksijalkaisille. Ongelmaksi on nimittäin koitunut Dodon ulkomuodon ja viskibassoisen äänen lisäksi myös sen nimi. Ihmiset, jotka ovat pättäneet, että kyseinen makkarajalka on uros, kuulevat Doriksen aina Boriksena..  Nyt äiti pohtiikin, voisiko sadeviittaan kirjailla (tai mahdollisesti spreijata) tekstin "olen oikeasti tyttö"? 

Ps. Arvatkaa kumpi mäyristä on Doris? Hoikka ja sporttinen vai tuo pulleanpehmeänlihavanlaiska?;)