Näytetään tekstit, joissa on tunniste erikoispostaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste erikoispostaus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Haaste

Jee, meidät haastettiin! Kiitoksia vaan, Maalaistytön päiväkirja -blogin Johannalle! :) Kysymykset eivät tällä kertaa koske pelkästään koiria, joten hieman eksytään blogin aihepiiristä ;)

S Ä Ä N N Ö T

1. Kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 eri kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Award -haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia.
4. Keksi 11 uutta kysymystä haastetuille.

Ratsastus vai ravit?
Olen harrastanut ratsastusta 16 vuotta, joten valitsen tietenkin ratsastuksen. Ravikärryillä olen tainnut istua noin viitisen kertaa ja raveissa on tultu käytyä kerran. Mielelläni kuitenkin joskus tutustuisin enemmänkin ravimaailmaan!

Oletko tarkka vaatetuksestasi ratsastaessa vai käykö mitkä vaan, mitkä päällä sattuvat olemaan?
Ennen en juuri välittänyt, mitä puin tallille. Nykyään olen aika tarkka siitä, että vaatteet mätsäävät hyvin yhteen. Parasta on tietenkin, jos omat vermeet ovat sävy sävyyn hevosen satulahuovan ja/tai pinteleiden kanssa ;) Pyrin ostamaan laadukkaita ja kestäviä vaatteita, jotka ovat väriltään ja malliltaan klassisia ("aina muodissa"). Minulla on esimerkiksi vieläkin käytössä ratsastushousut, jotka ostin kesän 2001 ratsastusleirille! :D

Hevonen vai poni?
Olen pienestä asti ratsastanut aina tallin jättiläisillä, joten tekisi mieli vastata hevonen. Vuokrikseni on kuitenkin poni, joten... Vaikeaa! Saanko vastata molemmat? 

Mitä katsot ensimmäisenä löydettyäsi uuden blogin?
Ensimmäisenä kiinnitän huomiota yleisilmeeseen. Onko ulkoasu siisti ja rauhallinen? Ovatko kuvat hyvälaatuisia? Olen myös melko tarkka oikeinkirjoituksen suhteen... Jos nämä kaikki edellä mainitut asiat ovat kunnossa ja blogi vielä päivittyykin säännöllisesti, saatan jäädä lukijaksi :)

Overo, tovero vai tobiano? Miksi?
Tobiano. Miellyttää omaa silmää eniten :) 

Mikä oli lempi lastenohjelmasi lapsena?
Rakastin Avara luonto -ohjelmaa! Ja itkin aina salaa, jos joku norsunpoikanen sattui kuolemaan (noh, teen sitä kyllä edelleenkin). Lastenohjelmista lemppareita olivat Kaukametsän pakolaiset ja Muumit.

Aito nahka vai keinonahka? Miksi?
Aito nahka kestää tietenkin käyttöä paremmin... Mutta voih, ne eläinparat :(


Jos saisit osallitua yhteen tv-ohjelmaan, mikä se olisi? Miksi?
En ihan oikeasti haluaisi osallistua yhteenkään tv-ohjelmaan... 

Kotisi syttyisi palamaan ja ehtisit pelastamaan kolme asiaa, mitkä ne olisi?
Dorren, poikaystäväni ja lompakon. Jos siis Dorren ja poikaystävän voi laskea "asioiksi" ;)

Mitä kieltä haluaisit oppia? Miksi?
Hmmmmm.... Espanjaa ehkä? Olen opiskellut enemmän ja vähemmän saksaa, englantia, viroa ja viittomakieltä. Tai sitten ranskaa? En tiedä! :D

Montako blogia sinulla on ollut?
Monta! Kirjoitan tälläkin hetkellä Doriksen blogin lisäksi kahta muuta: Toinen on enemmän lifestyle-tyylinen, toista taas kirjoitan yhdessä siskoni kanssa. Yhteisblogissamme ruodimme ratsastuksiamme ja haaveilemme yhteisestä kaviokkaasta ;)


M E I D Ä N   K Y S Y M Y K S E T   M U I L L E
1. Miksi juuri mäyräkoira?
2. Kuvitellaan tilanne, jossa sinun tulee päättää kohde 50 000 euron lahjoitukselle. Minkä kohteen valitsisit ja miksi?
3. Jos saisit nyt aloittaa uuden harrastuksen, mikä se olisi?
4. Bloggaisitko, jos et omistaisi koiraa? Jos vastasit kyllä, minkälainen blogisi olisi? Mitä se käsittelisi jne.?
5. Kuluvan kesän kohokohta?
6. Turhin temppu, jonka koirasi osaa?
7. Millainen on koirasi normaali päivä?
8. Paras muisto koirasi kanssa?
9. Elämäsi koira? Kuka ja miksi?
10. Jos voisit matkata ajassa taaksepäin, johonkin tiettyyn hetkeen, mihin matkustaisit ja miksi?
11. Kallein eläinlääkärireissunne? Kerro siitä.

Haastamme siis seuraavat blogit ja huipputyypit niiden takana:
8. Lemmy

tiistai 7. tammikuuta 2014

Vuosi 2013

tammikuussa...
♥ julkistettiin arvonnan voittajat ♥ neiti Mäyrä meinasi tukehtua keppiin (voi kyllä..) ♥ toteutettiin toivepostaus Dorren päivästä ♥ puistoiltiin (tietty!) ja pohdiskeltiin koirapuistokäyttäytymistä ♥ kerrottiin Doriksen omituisesta löydöstä puskasta..


helmikuussa...
♥ vietettiin erään draamakuningattaren synttäreitä ♥ oli aikamoista hiljaiseloa ♥ blogiin tuli haaste, joka tietenkin vastaanotettiin! ♥ jahdattiin mustaa kumiluotia pitkin koirapuistoa (kuten joka ikinen kuukausi)

maaliskuussa...
♥ aloitettiin kurikuuri (, joka tuli enemmän kuin tarpeeseen!) ♥ kummitäti, Riikka ja Pihvi kävivät vierailulla (triplailoa!) ♥ tuskailtiin, miten vaikeaa jäljestyksen aloittaminen voikaan olla ♥ tehtiin reissu isoisovanhempien luo ja kirjoitettiin lyhyt matkakertomus ♥ listailtiin Tobiaksen lempinimiä ♥ kuvattiin Pyllerön pyörähdys -kuvasarja ♥ päiväkodin lapset luulivat Dorista sipuliksi..


huhtikuussa...
♥ Doris meinasi hukkua lumihankeen metsälenkillä ♥ Neiti Napanuora astui taas kuvioihin ♥ kärsittiin juoksuista - ja vähäsen myös niistä kurakeleistä


toukokuussa...
♥ kummitäti kirjoitteli postauksen blogiin ♥ Saarikausi alkoi ♥ Doris ui ensimmäistä kertaa koskaan (eikä meinannut edes hukkua) ♥ vietettiin koiranhuoltopäivää

kesäkuussa...
♥ kaikki meni aika pahasti pieleen ♥ eksyttiin pentutehtailun hurjaan ja kurjaan maailmaan ♥ ravattiin TYKS:ssä ♥ oltiin onnellisia omista ja terveistä koiristamme ♥ julkaistiin Saariseikkailu-kuvia kolmen postauksen verran

heinäkuussa...
♥ yritettiin toipua kesäkuusta ♥ löydettiin vihdoinkin mäyräkoiran kestävä lelu ♥ Dorre sai saareilla ihan itsekseen koirakavereidensa kanssa (ilman tyhmiä ja tylsiä vanhempia) ♥ äiti innostui ja ilmoitti neidin näyttelyihin

elokuussa...
♥ uskaltauduttiin näyttelykehään ja kaikkien (paitsi Doriksen) yllätykseksi kaikki sujui hyvin! ♥ nautittiin sadepäivistä parhaan ystävän seurassa ♥päiviteltiin hoitokoiran hölmöilyjä 

syyskuussa...
♥ tehtiin viimeinen saarireissu ♥ otettiin höpsöjä "vauvakuvia" ♥ kameran takaa löytyi poikkeuksellisesti kummitäti ♥ hehkutettiin hurjaa painonpudotusta 

lokakuussa...
♥ oli se silmäoperaatio ♥ kuvattiin D ja iso rakkaus ♥ ... sekä D ja pienempi rakkaus ♥ esiteltiin uusi saariperheenjäsen ♥ ihailtiin ennen ja jälkeen -kuvia Totorosta 

marraskuussa...
♥ Dodo kiukkusi tavallista enemmän ♥ pelailtiin Ällitälliä ♥ .. ja muistettiin jopa videoida se! ♥ törmättiin lenkillä ihanaan vastaantulijaan

joulukuussa...
♥ fiilisteltiin lähestyvää joulua ja kaikkea muutakin ♥ selätettiin taas yhdet juoksut ♥ törmättiin kuusimetsän kummajaiseen ♥ saatiin supereita joululahjoja (kiitos vielä!) ♥ Doris asui astianpesukoneessa... ♥ panikoitiin uuden vuoden takia (äiti toki Dorrea enemmän)

IHANAA VUOTTA 2014 KAIKILLE!

perjantai 3. toukokuuta 2013

Päivä kummitädin kanssa



Tällä kertaa kirjoittajan roolissa toimin minä, Karo, Doriksen kummitätinäkin tunnettu "kanahaukka" ;)  

Mamman pienen, suloisen pyynnön jälkeen päätin kirjoittaa teille lukijoille päivästä Doriksen kanssa.  Uskon, ettei minun ja mamman näkemykset makkarajalasta paljoa poikkea keskenään ;) Dorishan on.. persoona!

Kesken unien herätetty koiraeläin


Niin kuin jokainen aamu, myös tämäkin alkoi sillä, että Doriksen mieleen oli jälleen noussut ajatus siitä, ettei palvelusväki (lue: isoisä, isoäiti, mamma ja minä) ollut herännyt taaskaan kuningatarta ennen, joka on enempiä selittämättä neidin mielestä aivan pöyristyttävää. Aamukiekaisu, aamu-uninen muminaurinakuoro ja TADAA! Koko talo – ainakin isovanhemmat – ovat hereillä.  Mikäli palvelusväki on puutteellinen, katsoo Doris tehtäväkseen herättää viimeisimmätkin aamukukkujat, tässä tapauksessa mamman ja minut. 

Kun mamma oli saatu ylisöpöllä kurinalla, iloisilla hännänheilutuksilla ja naaman nuolemisella hereille, oli minun vuoroni. Aavistuksen teeskennellyn, kovaäänisen tömistyksen seurauksena Doris päätyi hyppäämään sängyn reunaa vasten ja suorittamaan naamapesun (tässä vaiheessa kiitän Dorista siitä, että säästyin tänäkin aamuna naamanpesuaineen kulutukselta!).  


Doriksella sikäli on erikoinen, mutta varmasti mäyräkoiria enemmän ymmärtävien mielestä täysin tavallinen tapa, että kun neiti on saanut koko talon hereille, se itse kömpii tyytyväisenä takaisin koppaan, tai vastaavasti aurinkopilkkuun makoilemaan. Tänä aamuna aurinkopilkku vei voiton! Mamman kanssa naureskeltiinkin, että aamupalaksi tavallisen leivän sijaan olisimme voineet saada palan mäyräkoiraa, tai vastaavasti mustaa makkaraa, niin ”ylikypsäksi” Doris aurinkopilkussaan paistui. Mutta eihän neidin nautiskelua voi häiritä, kun näkee mäyräkoiran ilmeen sen grillatessa itseään koko talon kuumimmassa kohdassa, tai jos vastaavasti ei halua saada niskoilleen mäyräkoiran ikuista, katkeraa katsetta ja syyttävää mulkoilua ;)

Klo 9:00 lähdimme mamman, mustan makkaran (jolla oli jalat!) ja maalaistollo Moskun kanssa lenkille. Moskun kanssa on keskitytty nätisti kävelemiseen. Mamma on päävastuussa isoisän kanssa koulutuksesta, josta on näin – ainakin toistaiseksi – koirattomalle henkilölle myös hyötyä. Saan nimittäin aina näillä "koulutuslenkeillä" taluttaa Dorista! Hienosti tuloksia onkin jo alkanut Moskun näkymään! Tai mitä sitä kieltämään, toisina päivinä Mosku osaa olla… no, hankala. Ilmeisesti mamman hermot ovat kuitenkin kehittyneet toisinaan kiukuttelevan drama queenin myötä.  Doris itse halusi tietenkin näyttää, kuinka hienosti se osasi käyttäytyä. Yllättävää, että tappijalankin jalkoihin saatiin liikettä ja ytyä! Doris ilmeisesti näki tilaisuutensa loistaa jälleen valokeilassa, tai sitten se ajatteli, että minun tai mamman taskuihin olisi eksynyt ylimääräisiä herkkuja hyväkäytöksisen siniverisen käytöstä kehumaan.  Joskus Dorista tuntui oikein hävettävän Moskun poukkoilu ja hölmö käytös. Kun kotiin oli enää vaivaiset 100m Doriksen hermot pettivät täysin, ja se heittäytyi asfaltille makaamaan (liekö vain kiukuttelua, vai näkikö Doris sittenkin mahdollisuuden jatkaa aamuista grillaamistaan?). Dramaattiset huokailut, ja tietynlaiset mulkoilut viittasivat kuitenkin siihen, ettei mäyräkoiran tarpeisiin oltu (taaskaan) vastattu, eikä toiveita täytetty. Kotiin kuitenkin päästiin kunnialla, ja Doriskin sai vihdoinkin sen kauan kaipaamansa herkun, ja me hikiset kaksijalkaiset vettä!

Iltapäivän Doris makoilikin pesuhuoneessa, tai muussa lämpimässä paikassa minun ja mamman hoitaessa omia projektejamme. Tietenkin neiti nousi kolostaan aina kerjäämään kuullessaan lupaavaa rapinaa, tai jääkaapin oven avautuessa. Illalla oli tarkoitus lähteä vielä käymään kaupassa Doriksen ja mamman kanssa, mutta ilmeisesti se oli vielä niin loukkaantunut edellisestä lenkistä, että katsoi parhaaksi tehdä pissat lähelle kotia, ja kinnata sitten vastaan, ja ruveta pinkomaan kotiin päin. Ilmeisesti Doriksen mielessä liikkui ajatus isoäidin lihapadoista, ja silmissä kiiluivat kyljykset ja hanhenmaksapallerot. Kauppareissu hoidettiin sitten kahden kesken, ilman nelijalkaisia, joka tuntui meistä kummastakin hieman hassulta.

Kaikkein suurin riemu kuitenkin repesi, kun pappa tuli paikalle. Voi sitä hännän heilutuksen määrää! Lisää rapsuttajia, lisää herkkujen kantajia ;) Loppuillan Doris onkin viettänyt rennosti, vaatien välillä rapsutuksia ja huomiota kaksijalkaisilta.

Itse pidän siitä, että Doriksen voi vain napata syliin, jossa se mieluusti makoilee ja välillä pusuja antaen. Muutenkin neidin rapsuttelu, halailu ja pusuttelu kuuluvat kaavaan, niitä ei voi koskaan olla antamatta liikaa. Johtuu varmaan siitä, että olemme taas olleet jonkin aikaa Doriksen kanssa erossa toisistamme, tai sitten vastaavasti siitä, ettei kotona ole karvaista kaveria pöyhötettävänä. Doris kuitenkin paikkaa minun tämän hetkisen elämäni täydellisesti ja on iso osa sitä <3 






maanantai 13. elokuuta 2012

Myynti-ilmoitus

(Ennen kuin kukaan pelästyy tai innostuu, niin paljastettakoon että kyseessä on pelkkä haaste :) Ideana on siis laatia humoristinen myynti-ilmoitus omasta koirastaan! Hevosihmiset ovat varmaan samanlaisiin ilmoituksiin törmänneet esim. Hevostalli.net-sivustolla, jossa tehtiin myynti-ilmoituksia omista tai hoitohevosista..)



MYYDÄÄN MÄYRÄKOIRA
Myynnissä vuonna 2011 syntynyt mäyräkoiranarttu. Myydään, sillä omistajat eivät yksinkertaisesti enää jaksa tätä draamailevaa mäyräkoiraneitiä, jolle mikään ei riitä! Omistajat ovat luopuneet yöunistaan, ruuistaan, terveydestään, omasta elämästään ja linnoittautuneet käytännössä sisälle tänä sateisena kesänä ja vain viihdyttäneet kyllästyneen näköistä koiraansa. Toivomme, että tulevassa kodissa olisi paitsi innokkaita palvelijoita myös paljon perheenjäseniä, jotta aina löytyisi joku paloittelemaan lenkkimakkaraa tai silittämään koiralapsen korvantaustaa.

Myydään kotiin, jossa ei liikuntaa pahemmin harrasteta. Elon pitäisi muutenkin olla melko rauhaisaa ja hidastempoista. Doriksen tulisi aamuisin saada nukkua vähintään kymmeneen ennen aamupissatusta ja iltaisin peittelyn ja hyvän yön toivotusten tulisi olla perillä ennen yhdeksää (samantien toivotusten jälkeen taloon pitäisi laskeutua myös täysi hiljaisuus, sillä Doris ei voi sietää minkäänlaista meteliä uniensa aikaan - herkkäuninen kun on..). Oma patteri on Dorikselle välttämätön! Ei siis myydä kotiin, jossa ei olla valmiita panostamaan rahallisesti koiraansa edes yhden patterin vertaa (patteri tulee sijoittaa pedin välittömään läheisyyteen ja sen tulee paahtaa täysillä kesät talvet)! 

Doriksella ei ole allergioita tai muitakaan sairauksia. Ainoita ongelmia lienevät ahneus, yleinen masistelu ja näyttävät mielenilmaukset, mikäli jokin asia ei mene neidin mielen mukaan. Doris on hiljainen elelijä: ei hauku juuri koskaan (paitsi koirapuistossa muita koiria ja pimeällä lähes kaikkea pelottavaa, kuten katajia ja katulamppuja) tai pidä muutakaan ääntä itsestään (unissaan tosin huutaa joskus sydäntäkarmivasti). 

Ajattelimme pyytää Doriksesta parisataa euroa (kattamaan koiran aiheuttamia kuluja). Omistajan on myös itse kannettava mäyrisneiti autoon (me emme enää jaksa taistella), jonka jälkeen vastuu koirasta ja sen tekemisistä siirtyy uudelle omistajalle (älä ihmettele, jos emme enää vastaa soittoihin/viesteihin/sähköposteihin). 


(Sellainen. Äiti ja loukkaantunut Doris haastavat kaikki lukijat kyhäilemään jonkinlaisen ilmoituksen omaan blogiinsa!)