Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitäti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitäti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. syyskuuta 2013

Lenkkikuvia

Lenkkikuvia parin viikon takaa. Kameran takana poikkeuksellisesti kummitäti ;) 








perjantai 3. toukokuuta 2013

Päivä kummitädin kanssa



Tällä kertaa kirjoittajan roolissa toimin minä, Karo, Doriksen kummitätinäkin tunnettu "kanahaukka" ;)  

Mamman pienen, suloisen pyynnön jälkeen päätin kirjoittaa teille lukijoille päivästä Doriksen kanssa.  Uskon, ettei minun ja mamman näkemykset makkarajalasta paljoa poikkea keskenään ;) Dorishan on.. persoona!

Kesken unien herätetty koiraeläin


Niin kuin jokainen aamu, myös tämäkin alkoi sillä, että Doriksen mieleen oli jälleen noussut ajatus siitä, ettei palvelusväki (lue: isoisä, isoäiti, mamma ja minä) ollut herännyt taaskaan kuningatarta ennen, joka on enempiä selittämättä neidin mielestä aivan pöyristyttävää. Aamukiekaisu, aamu-uninen muminaurinakuoro ja TADAA! Koko talo – ainakin isovanhemmat – ovat hereillä.  Mikäli palvelusväki on puutteellinen, katsoo Doris tehtäväkseen herättää viimeisimmätkin aamukukkujat, tässä tapauksessa mamman ja minut. 

Kun mamma oli saatu ylisöpöllä kurinalla, iloisilla hännänheilutuksilla ja naaman nuolemisella hereille, oli minun vuoroni. Aavistuksen teeskennellyn, kovaäänisen tömistyksen seurauksena Doris päätyi hyppäämään sängyn reunaa vasten ja suorittamaan naamapesun (tässä vaiheessa kiitän Dorista siitä, että säästyin tänäkin aamuna naamanpesuaineen kulutukselta!).  


Doriksella sikäli on erikoinen, mutta varmasti mäyräkoiria enemmän ymmärtävien mielestä täysin tavallinen tapa, että kun neiti on saanut koko talon hereille, se itse kömpii tyytyväisenä takaisin koppaan, tai vastaavasti aurinkopilkkuun makoilemaan. Tänä aamuna aurinkopilkku vei voiton! Mamman kanssa naureskeltiinkin, että aamupalaksi tavallisen leivän sijaan olisimme voineet saada palan mäyräkoiraa, tai vastaavasti mustaa makkaraa, niin ”ylikypsäksi” Doris aurinkopilkussaan paistui. Mutta eihän neidin nautiskelua voi häiritä, kun näkee mäyräkoiran ilmeen sen grillatessa itseään koko talon kuumimmassa kohdassa, tai jos vastaavasti ei halua saada niskoilleen mäyräkoiran ikuista, katkeraa katsetta ja syyttävää mulkoilua ;)

Klo 9:00 lähdimme mamman, mustan makkaran (jolla oli jalat!) ja maalaistollo Moskun kanssa lenkille. Moskun kanssa on keskitytty nätisti kävelemiseen. Mamma on päävastuussa isoisän kanssa koulutuksesta, josta on näin – ainakin toistaiseksi – koirattomalle henkilölle myös hyötyä. Saan nimittäin aina näillä "koulutuslenkeillä" taluttaa Dorista! Hienosti tuloksia onkin jo alkanut Moskun näkymään! Tai mitä sitä kieltämään, toisina päivinä Mosku osaa olla… no, hankala. Ilmeisesti mamman hermot ovat kuitenkin kehittyneet toisinaan kiukuttelevan drama queenin myötä.  Doris itse halusi tietenkin näyttää, kuinka hienosti se osasi käyttäytyä. Yllättävää, että tappijalankin jalkoihin saatiin liikettä ja ytyä! Doris ilmeisesti näki tilaisuutensa loistaa jälleen valokeilassa, tai sitten se ajatteli, että minun tai mamman taskuihin olisi eksynyt ylimääräisiä herkkuja hyväkäytöksisen siniverisen käytöstä kehumaan.  Joskus Dorista tuntui oikein hävettävän Moskun poukkoilu ja hölmö käytös. Kun kotiin oli enää vaivaiset 100m Doriksen hermot pettivät täysin, ja se heittäytyi asfaltille makaamaan (liekö vain kiukuttelua, vai näkikö Doris sittenkin mahdollisuuden jatkaa aamuista grillaamistaan?). Dramaattiset huokailut, ja tietynlaiset mulkoilut viittasivat kuitenkin siihen, ettei mäyräkoiran tarpeisiin oltu (taaskaan) vastattu, eikä toiveita täytetty. Kotiin kuitenkin päästiin kunnialla, ja Doriskin sai vihdoinkin sen kauan kaipaamansa herkun, ja me hikiset kaksijalkaiset vettä!

Iltapäivän Doris makoilikin pesuhuoneessa, tai muussa lämpimässä paikassa minun ja mamman hoitaessa omia projektejamme. Tietenkin neiti nousi kolostaan aina kerjäämään kuullessaan lupaavaa rapinaa, tai jääkaapin oven avautuessa. Illalla oli tarkoitus lähteä vielä käymään kaupassa Doriksen ja mamman kanssa, mutta ilmeisesti se oli vielä niin loukkaantunut edellisestä lenkistä, että katsoi parhaaksi tehdä pissat lähelle kotia, ja kinnata sitten vastaan, ja ruveta pinkomaan kotiin päin. Ilmeisesti Doriksen mielessä liikkui ajatus isoäidin lihapadoista, ja silmissä kiiluivat kyljykset ja hanhenmaksapallerot. Kauppareissu hoidettiin sitten kahden kesken, ilman nelijalkaisia, joka tuntui meistä kummastakin hieman hassulta.

Kaikkein suurin riemu kuitenkin repesi, kun pappa tuli paikalle. Voi sitä hännän heilutuksen määrää! Lisää rapsuttajia, lisää herkkujen kantajia ;) Loppuillan Doris onkin viettänyt rennosti, vaatien välillä rapsutuksia ja huomiota kaksijalkaisilta.

Itse pidän siitä, että Doriksen voi vain napata syliin, jossa se mieluusti makoilee ja välillä pusuja antaen. Muutenkin neidin rapsuttelu, halailu ja pusuttelu kuuluvat kaavaan, niitä ei voi koskaan olla antamatta liikaa. Johtuu varmaan siitä, että olemme taas olleet jonkin aikaa Doriksen kanssa erossa toisistamme, tai sitten vastaavasti siitä, ettei kotona ole karvaista kaveria pöyhötettävänä. Doris kuitenkin paikkaa minun tämän hetkisen elämäni täydellisesti ja on iso osa sitä <3 






sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Jälleennäkemisen riemua!

Doriksen (ja toki iskän ja äidinkin) viikonloppu oli mitä mahtavin! Siihen sisältyi rapsutuksia, korvien repimistä, kaverin kanssa jaettu peuransarvi.. 




Ensin paikalle saapui kummitäti. Voi sitä riemun määrää, kun lähes kaksi kuukautta erossa olleet näkivät toisensa. Äiti jo pelkäsi Doriksen nyrjäyttävän vähintään häntänsä, niin innokkaasti se vispasi puolelta toiselle.  Vihdoinkin talouteen oli saatu Doris-fani, joka jaksoi heitellä kulkuspalloa kerta toisensa jälkeen ja pidellä peuransarvesta kiinni! Lienee kai sanomattakin selvää, että kummitädin saapumisen jälkeen äidin ja iskän läsnäoloa ei koettu ollenkaan tarpeelliseksi. Dorikselle kelpasivat vain kummitädin antamat herkut ja rapsutukset, jotka tietenkin olivat monin verroin äidin ja iskän vastaavia parempia.





Myöhemmin illalla seuraan liittyivät vielä Biff ja Riikkakin. Äiti oli mielessään kuvitellut riehakkaan jälleennäkemisen Biffin ja Doriksen välille. Pentuaikojen "Paita ja Peppu" kun eivät olleet nähneet toisiaan moneen moneen kuukauteen. Flunssainen äiti myös (salaa) toivoi, että riehuminen kuluttaisi mäyräneidin energiavarastoja sen verran, että oltaisiin selvitty lyhyemmillä lenkeillä. Mitä vielä! Biff kyllä ryntäsi sisään lupaavan riehakkaasti, mutta siihen se jäikin. Koirat parkkeerasivat heti olohuoneen paksulle karvamatolle ja jäivät siihen kellimään rapsutuksia kerjäten. Kaksijalkaisten kannustus- ja yllytyshihkaisut kaikuivat kuuroille korville. Noin kymmenen minuutin päästä lattialta kuului kuorsaus. Silloin tällöin jompi kumpi kaveruksista tarttui peuransarveen ja tarjosi sitä toiselle. Hetken pureskelun jälkeen uni maistui jälleen. 




Vaikka loppuilta ei mennytkään aivan suunnitellusti, oli äidin mielestä kovin hellyyttävää katsella vierekkäin nukkuvia kauhukakaroita. Se sai äidin jälleen pohtimaan, millaista olisi, jos taloudessa olisi kaksi koiraa... ;)

Onko teidän karvakorvilla parasta koiraystävää?

torstai 16. elokuuta 2012

Piinapenkissä iskä ja kummitäti!

Äiti päätti istuttaa iskän ja kummitädin lujasti penkkiin ja tentata parivaljakkoa Doris-aiheisilla kysymyksillä! 

1. Esitelkää lyhyesti itsenne
Iskä: Lauman alfa-uros
Kummitäti: Olen Doriksen "kummitäti" (Karoliina), 20v. Asun Salossa "kummisedän" (Teemun) kanssa. Opiskelen sairaanhoitajaksi :)


2. Doriksen kolme parasta puolta?
I: huolettomuus, hölmöys ja diivailu
K: Sosiaalisuus ja iloinen luonne ovat ehdottomasti D:n parhaita puolia.  Lisäksi se, että mäyrisneitiä saa halia ja pusutella ihan milloin vain ja miten paljon vaan <3

3. Entäpä huonointa?
I: pänkkipää, pänkkipää ja pänkkipää
K: Jääräpäisyys, jääräpäisyys, jääräpäisyys ;) Mutta sehän on olennainen osa mäyriksen luonnetta!


4. Ottaisitko toisen mäyräkoiran (iskä)? Ottaisitko ensimmäiseksi koiraksi mäyrän (kummitäti)? Miksi?
I: Ehkä. Mukava otushan tuo on.
K: En ottaisi mäyräkoiraa, vaikka koiran tulevaisuudessa haluaisinkin. Kummitädin sydämeen mahtuu vain yksi ja ainoa mäyräkoira, ja se on Doris :)


5. Jos Doris olisi ihminen, millainen hän olisi? (Ikä, ammatti jne.)
I: 37-vuotias hemmoteltu hollywood tähtönen
K: Doris olisi teini–ikäinen kapinoija, iältään 14–16v. Ja eikös tuossa iässä pojat ole yksi kiinnostuksen kohteista, viitaten siihen, että Dorikselle kelpaavat koirapuistossa tovereiksi vain pojat. Lisäksi Doris olisi erittäin suosittu. Hän tykkäisi laittautua, hengailla kavereiden kanssa ja shoppailla. Hän olisi melkoinen diiva ;)


6. Ikimuistoisin juttu Dodon kanssa?
I: mökillä veneily, ei Doris oikeen tykännyt pelastusliiveistään.
K: Kaikki hetket D:n kanssa ovat ikimuistoisia :) Mutta varmaan se, kun näin kummilapsen ensimmäisen kerran <3


7. Mikä Doriksessa yllätti?

I: rauhallisuus
K: 
Että jääräpäisyys ei ollutkaan niin kamalaa, kuin ajattelin. Ja miten rauhallinen ja fiksu Doris olikaan pentuna ja nyt!

8. Jos sinun pitäisi muuttaa Doriksen elämässä yksi asia/tapahtuma, mikä se olisi?
I: en muuttaisi mitään!
K: Haluaisin muuttaa sen, ettei Doris kärsisi valeraskauksista, vaan voisi viettää mutkatonta koiranelämää.  Niin ja se, ettei vesikuppi olisi lennättänyt sisältöään Doriksen päälle kummitädin kompuroidessa.



9. Jos Dorikselle pitäisi keksiä kokonaan uusi nimi, mikä se olisi?
I: Turun koirapuiston herttuatar
K: Dorothy, Kerttuli, Marikki… ;) <3


10. Jos Dodolle pitäisi valita yksi väri, jota se aina käyttäisi (hihna, panta, vaatteet, harjat jne.), mikä se olisi?
I: punainen
K: punainen!

11. Mitä asiaa Doriksessa et vain voi ymmärtää?
I: unenlahjoja
K: Kuinka paljon mäyräkoira voikaan nukkua päivässä? Tai miten musta mäyräkoira voikaan grillailla itseään niin kauan auringonpaisteessa :D


12. Minkä tempun haluaisit opettaa Dodolle?
I: Kuolemistemppu jossa "ammutaan" koiraa ja koira "kuolee" :DD
K: 
Kadonneiden tavaroiden etsiminen ;)

13. Millainen olisi Dodon unelmapäivä?
I: Herätä aikaisin, herättää minut, vaatia ruokaa, nukkua taas itse, kun minä en saa enää unta. löhöillä ja tulla palvelluksi aamusta iltaan.
K: Makoilua aurinkoläikässä, tai jossain erittäin lämpimässä paikassa koiratovereiden kanssa. Lisäksi tarjolla olisi paljon gourmet-ruokaa.


14. Millainen Doris oli pentuna?
I: Riiviö!
K: Rauhallinen, mutta toisaalta taas pentumainen, eli kyllä siinä tuli revittyä yhtä sun toista. Ihana ruttukasa <3


15. Jos voisit kysyä Dodolta ihan mitä vain (ja se osaisi/pystyisi vastaamaan), mitä kysyisit?
I: Mitä päässäsi oikeen liikkuu?
K: mitä pienessä mäyräkoiran päässäsi oikein liikkuu? <3 

16. Ja lopuksi, D:n toivomuksesta, lyhyt ylistys/kehu mäyräneidille?
I: Kyllä susta on vaikee olla tykkäämättä!
K: Olet maailman ihanin, kaunein, fiksuin ja rakkain kummilapsi <3 Lisäksi olet erittäin tärkeä osa kummitädin ja kummisedän elämää :) <3 Piristät meitä aina ja teet meidät todella iloisiksi :)



KUMPI KAMPI (D:n näkökulmasta)


1. Linnut vai kanit?

I: kanit 
K: Kanit!


2. Murot: liotettuina vai liottamattomina?
I: liotettuina
K: Liotettuina


3. Kylmä vai kuuma?
I: kuuma
K: Kuuma


4. Ihmiset vai koirat?
I: riippuu neidin päivästä
K: Molemmat :) No, valitaan koirat


5. Ilta- vai aamu-uninen?
I: nukkuu ympäri vuorokauden
K: Ilta!


6. Tyttö- vai poikakoirat? ;)
I: poikakoirat
K: Poikakoirat :D