Päivä kummitädin kanssa

Tällä kertaa kirjoittajan roolissa toimin minä, Karo, Doriksen kummitätinäkin tunnettu "kanahaukka" ;)  

Mamman pienen, suloisen pyynnön jälkeen päätin kirjoittaa teille lukijoille päivästä Doriksen kanssa.  Uskon, ettei minun ja mamman näkemykset makkarajalasta paljoa poikkea keskenään ;) Dorishan on.. persoona!

Kesken unien herätetty koiraeläin

Niin kuin jokainen aamu, myös tämäkin alkoi sillä, että Doriksen mieleen oli jälleen noussut ajatus siitä, ettei palvelusväki (lue: isoisä, isoäiti, mamma ja minä) ollut herännyt taaskaan kuningatarta ennen, joka on enempiä selittämättä neidin mielestä aivan pöyristyttävää. Aamukiekaisu, aamu-uninen muminaurinakuoro ja TADAA! Koko talo – ainakin isovanhemmat – ovat hereillä.  Mikäli palvelusväki on puutteellinen, katsoo Doris tehtäväkseen herättää viimeisimmätkin aamukukkujat, tässä tapauksessa mamman ja minut. 

Kun mamma oli saatu ylisöpöllä kurinalla, iloisilla hännänheilutuksilla ja naaman nuolemisella hereille, oli minun vuoroni. Aavistuksen teeskennellyn, kovaäänisen tömistyksen seurauksena Doris päätyi hyppäämään sängyn reunaa vasten ja suorittamaan naamapesun (tässä vaiheessa kiitän Dorista siitä, että säästyin tänäkin aamuna naamanpesuaineen kulutukselta!).  

Doriksella sikäli on erikoinen, mutta varmasti mäyräkoiria enemmän ymmärtävien mielestä täysin tavallinen tapa, että kun neiti on saanut koko talon hereille, se itse kömpii tyytyväisenä takaisin koppaan, tai vastaavasti aurinkopilkkuun makoilemaan. Tänä aamuna aurinkopilkku vei voiton! Mamman kanssa naureskeltiinkin, että aamupalaksi tavallisen leivän sijaan olisimme voineet saada palan mäyräkoiraa, tai vastaavasti mustaa makkaraa, niin ”ylikypsäksi” Doris aurinkopilkussaan paistui. Mutta eihän neidin nautiskelua voi häiritä, kun näkee mäyräkoiran ilmeen sen grillatessa itseään koko talon kuumimmassa kohdassa, tai jos vastaavasti ei halua saada niskoilleen mäyräkoiran ikuista, katkeraa katsetta ja syyttävää mulkoilua ;)

Klo 9:00 lähdimme mamman, mustan makkaran (jolla oli jalat!) ja maalaistollo Moskun kanssa lenkille. Moskun kanssa on keskitytty nätisti kävelemiseen. Mamma on päävastuussa isoisän kanssa koulutuksesta, josta on näin – ainakin toistaiseksi – koirattomalle henkilölle myös hyötyä. Saan nimittäin aina näillä "koulutuslenkeillä" taluttaa Dorista! Hienosti tuloksia onkin jo alkanut Moskun näkymään! Tai mitä sitä kieltämään, toisina päivinä Mosku osaa olla… no, hankala. Ilmeisesti mamman hermot ovat kuitenkin kehittyneet toisinaan kiukuttelevan drama queenin myötä.  Doris itse halusi tietenkin näyttää, kuinka hienosti se osasi käyttäytyä. Yllättävää, että tappijalankin jalkoihin saatiin liikettä ja ytyä! Doris ilmeisesti näki tilaisuutensa loistaa jälleen valokeilassa, tai sitten se ajatteli, että minun tai mamman taskuihin olisi eksynyt ylimääräisiä herkkuja hyväkäytöksisen siniverisen käytöstä kehumaan.  Joskus Dorista tuntui oikein hävettävän Moskun poukkoilu ja hölmö käytös. Kun kotiin oli enää vaivaiset 100m Doriksen hermot pettivät täysin, ja se heittäytyi asfaltille makaamaan (liekö vain kiukuttelua, vai näkikö Doris sittenkin mahdollisuuden jatkaa aamuista grillaamistaan?). Dramaattiset huokailut, ja tietynlaiset mulkoilut viittasivat kuitenkin siihen, ettei mäyräkoiran tarpeisiin oltu (taaskaan) vastattu, eikä toiveita täytetty. Kotiin kuitenkin päästiin kunnialla, ja Doriskin sai vihdoinkin sen kauan kaipaamansa herkun, ja me hikiset kaksijalkaiset vettä!

Iltapäivän Doris makoilikin pesuhuoneessa, tai muussa lämpimässä paikassa minun ja mamman hoitaessa omia projektejamme. Tietenkin neiti nousi kolostaan aina kerjäämään kuullessaan lupaavaa rapinaa, tai jääkaapin oven avautuessa. Illalla oli tarkoitus lähteä vielä käymään kaupassa Doriksen ja mamman kanssa, mutta ilmeisesti se oli vielä niin loukkaantunut edellisestä lenkistä, että katsoi parhaaksi tehdä pissat lähelle kotia, ja kinnata sitten vastaan, ja ruveta pinkomaan kotiin päin. Ilmeisesti Doriksen mielessä liikkui ajatus isoäidin lihapadoista, ja silmissä kiiluivat kyljykset ja hanhenmaksapallerot. Kauppareissu hoidettiin sitten kahden kesken, ilman nelijalkaisia, joka tuntui meistä kummastakin hieman hassulta.

Kaikkein suurin riemu kuitenkin repesi, kun pappa tuli paikalle. Voi sitä hännän heilutuksen määrää! Lisää rapsuttajia, lisää herkkujen kantajia ;) Loppuillan Doris onkin viettänyt rennosti, vaatien välillä rapsutuksia ja huomiota kaksijalkaisilta.

Itse pidän siitä, että Doriksen voi vain napata syliin, jossa se mieluusti makoilee ja välillä pusuja antaen. Muutenkin neidin rapsuttelu, halailu ja pusuttelu kuuluvat kaavaan, niitä ei voi koskaan olla antamatta liikaa. Johtuu varmaan siitä, että olemme taas olleet jonkin aikaa Doriksen kanssa erossa toisistamme, tai sitten vastaavasti siitä, ettei kotona ole karvaista kaveria pöyhötettävänä. Doris kuitenkin paikkaa minun tämän hetkisen elämäni täydellisesti ja on iso osa sitä <3 

Toivepostaus: Päivä Doriksen matkassa!

8.05 Doris herää iskän herätyskellon pirinään. Pedistä kuuluu loukkaantunutta tuhinaa, sillä yöunet ovat (ilmeisesti) jääneet liian lyhyiksi.

8.15-8.30 Iskä käyttää Doorin nopealla aamupissalla. Ulkona on kylmä ja neiti protestoi tähän pissaamalla keskelle pihaa..

8.32 Iskä sanoo pikaiset heiheit "molemmille tytöille" ja suuntaa töihin. Doris jää odottamaan aamiastaan hivenen loukkaantuneena palvelusväen laiskuudesta.

8.50 Äitikin saadaan hereille ja Doris saa vihdoin ruokansa. Aamiainen sisältää tänään(kin) muroja ja peuraa.

8.52 Doris tulee häntä heiluen ilmoittamaan äidille, että ruokakuppi on nyt tyhjä (ja nuoltu kiiltävän puhtaaksi) ja joku herkku pitäisi saada.

8.53 Doris saa mininamin. Voi sitä riemun määrää!

8.55 Doris siirtyy vartiopaikalleen.

8.58 Kuuluu vaimeaa murinaa. Lapset pulkkineen ovat tulleet liian lähelle kuningattaren valtakuntaa. Äiti saa komentaa parikin kertaa ennen kuin neiti rauhoittuu...

9.05 Aika ajoin kuuluu loukkaantunutta puksahtelua: lapset eivät selvästikään tiedä, kenet ovat suututtaneet.

9.23 Doris päättää lopettaa partioinnin ja siirtyä petiinsä nukkumaan (pullean mahansa viereen).

10.45 Pedistä kuuluu ääniä. Mäyräneiti on selvästi peura- tai kissajahdissa..

12.15 Äiti kirjaimellisesti kiskoo Doriksen ylös pedistä. "Koirapuistoon!"-hihkaisu kuitenkin piristää kummasti neitiä, ja koiruus onkin ennen emäntää eteisessä valmiina ulkoilemaan.

12.20-13.30 Koirapuistoilua. Nani tuo Dodolle ylläriksi kaksi kurkkupalloa!! Puistossa on tänään yllättävän paljon porukkaa! Ei puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Pian Doris kuitenkin muistaa tehtävänsä puistopoliisina ja laittaakin riehujat ojennukseen.  

13.45 Ensi töikseen, heti sisälle päästyään, D ryövää toisen kurkkupallon itselleen.

14.01 "Äiti tuu kattoo, mitä mä tein!"

14.20 Puistoilusta uupunut koiruus mönkii petiinsä patterin viereen nukkumaan..

15.29 Dodo käy vinkumassa tenttiin lukevalta äitiltä huomiota. Kun yritys kuitenkin epäonnistuu, aloittaa mäyräneiti jo perinteeksi muodostuneen kiukuttelun ja draamailun. Kyytiä saavat niin pedin tyynyt ja peitot kuin pehmolelutkin. Ei auta, äiti ei helly. Nokka nirpassa Doris kömpii (riisuttuun) petiinsä nukkumaan.

16.29 D herää murisemaan takapihan vallanneille fasaaneille.

16.45 Iskä tulee kotiin ja siitähän se riemu repeää!

16.50 Iskän naaman pesua, sylissä temppuilua, huomion kerjäämistä... Äiti on auttamattoman ulkopuolinen tässä kuviossa. Äitin kanssa on ollut ihan tylsää, mutta onneksi iskä saapui pelastamaan..

17.30 Iskä ja Doris lähtevät ulos. D liehittelee iskää koko lenkin ajan, eikä muista tehdä tarpeitaan (tämä voi onnistua vain Dorikselta..)

17.32 Äiti laittaa D:n murot likoamaan

18.05 Kaksikko saapuu sisälle ja D laukkaa ruokakupilleen. Sinne on ilmestynyt ruokaa! Koiruus tyhjentää kupin hujauksessa. Vauhdista päätellen edellisestä ruokailusta on (mäyrän mielestä) kulunut ihan liikaa aikaa!

19.30-20.05 Salkkarit. Koko perhe makoilee olkkarissa, D tietenkin parhaalla paikalla (peittäen iskän ja äidin näkyvyyden..).

20.15-20.55 Epämääräistä leikkimistä lattialla iskän kanssa. Koska vain iskä osaa tänään leikkiä oikein. Koska äiti ei antanut huomiota aiemmin päivällä. Koska äiti on pyllystä. Ja iskä vaan paras!

21.00-22.00 Mäyrä nauttii elämästään iskän mahan päällä sohvalla. Äitin nyrpeistä ilmeistä ei välitetä! Taitaa iskä heltyä antamaan pari herkkuakin..

22.05-22.33 Vastahakoisesti Doris lähtee äidin kanssa iltapissalle. Ulkona on taas super kylmä, eikä neiti haluaisi liikkua minnekään. Parivaljakko kerää jälleen katseita: edellä harppova äiti ja perässä kiukkuava mäyrä ovat useiden ohikulkijoiden mielestä varsin huvittavan näköisiä.

22.22 Tuntematon nainen tulee vastaan iltalenkillä ja D alkaa heiluttaa häntäänsä sekä murista tervehdykseksi. Rakkautta ensisilmäyksellä! Hännänheilutuksista huolimatta rapsutuksia ei tällä(kään) kertaa heru.. :/

22.35-22.45 Yleistä kilarointia ympäri kämppää :D

22.44 Iltapusujen ja -rapsutusten jälkeen D on valmis kömpimään yöunille.

22.57 Armotonta kuorsausta (aamuun saakka!).

Iskä: "Et kai sä sinne blogiin nyt tommosia persekuvia laita?!"