Doris tepasteli taas ympäri asuntoaan ja äkkäsi yllättäen nurkkaan asetetun kokovartalopeilin. Ensin peilin mäyräkoiralle muristiin ja isoteltiin, mutta kun äiti ja iskä ystävällisesti kertoivat, että 'kuvassa olet sinä itse, Doris', alkoivat mäyräkoiran aivot raksuttaa. Ja nyt, muutamaa päivää myöhemmin, Doris on täysin rakastunut. Peilikuvaansa. Itseensä. Se voi viettää peilin edessä tuntikausia ihaillen kuvaansa (se esitteli peilikuvansa ylpeänä myös Biffille...). Ensin Doris poseerasi yksinään, mutta nykyään se hilaa peilin eteen lelunsa ja ruokansa - ettei ihailua tarvitse keskeyttää leikkien tai ruokailun ajaksi ;)
Äiti mietti pitkään, avautuisiko täällä blogin puolella myös juoksun jälkeisistä ongelm.. siis muutoksista, joita Doriksessa on tapahtunut. Aivan kuin pänkkäpäisessä ja isoegoisessa koirassa ei olisi jo ollut tarpeeksi, on Doris (juoksusta masentuneena) päättänyt kertaheitolla vaihtaa myös sukupuoltaan. Se heitti hyvästit pinkeille ja vihreille juoksusuojille ja hyppäsi kertaheitolla urosten maailmaan: neiti alkoi nostaa jalkaansa pissatessaan sekä astua muita koiria. Niin, no, Doris myös merkkailee. Koko ajan. Kaikkialle. Pispispis. Ja astuminen, se ei rajoitu vain saman kokoisiin koiratovereihin, vaan pitää sisällään kaikki chihuista tanskandoggeihin :D
Doris itse on omaksunut tämän uuden sukupuolensa loistavasti. Se on merkkailun ja astumisen lisäksi oppinut myös äijäilemään, eli omimaan narttuja itselleen ja antamaan muille (oikeille) uroksille 'turpiin' (säälittävällä mäyräkoiratyylillään ;)).
Äiti istuu koirapuiston penkillä ja muuttuu yleensä viiden minuutin jälkeen punaiseksi häpeästä. 'Meidän pikku Doriksesta' on yllättäen tullut hormonihirviö, oikea teinipoika. Äidin mielestä helpointa olisi, jos uteliaille kyselijöille voisi todeta vain 'minä vasta hommasin tämän koiran, enkä ole ehtinyt kouluttaa sitä' tai 'voi ei, ei se ole minun vaan äidin/isän/siskon/serkun/kummin/kaiman/valitse itse'..
Toistaiseksi äiti kuitenkin puree hammasta ja astelee urosnarttukoiransa kanssa koirapuistoon häpäisemään itsensä ;)
Meillä Pipsa on nostanut jalkaa ensimmäisistä juoksuista lähtien, eli merkkailee myös :D Se on kieltämättä melko huvittavan näköistä! "oikeat pissat" tehdään siis kuitenkin normaalisti kyykistyen.
VastaaPoistaIdatoi: Sama täällä, tosin oikea pissaaminenkin suoritetaan vasen jalka ylhäällä... ;D
VastaaPoistaJaa, toihan oli iloinen uutinen, siis meille. Äippää helpotti. Mun äijäilyt on lievää Doriksen rinnalla. Sori!
VastaaPoistaHahhah, ei voinut kuin nauraa tuolle peilijutulle.
VastaaPoistaMeillä on myös juoksujen jälkeen tullut identiteettikriisi. Elli ei aina oikein tiennyt olisko tyttö- vai poikakoira. Ja koska Elli on muillealistuvaa sorttia, niin toiset koirat yrittivät astua sitä ja se puolestaan astui kaikki pehmolelunsa. Tuota koivennostoa meilläkin harrastetaan, yleensä vasen takakoipi nousee sillä se on yleensä ojanpuolella.
Myrsky: Hahaa :D Hyvä että meikäläisen superäijäily on eduksi muille ;)
VastaaPoistaEllieli: Jjuu, on täälläkin naurettu tuolle peilipelleilylle (nykyään lähinnä itketään..). Ihanaa, ettei Doris ole ainoa laatuaan tuossa astumisessa ja merkkailussa - meinasin jo huolestua :) Meillä se on myös aina tuo vasen jalka, mikä kohoaa ;D
Ronja nostaa kans välillä koipea. Tai ei edes nosta kuten urokset vaa takajalaka on ilmassa utta sojottee etujalkaa kohti. Svengaava pissi :)
VastaaPoistaMondica: Svengaava pissi - ihana :)) Olispa Doris edes tuon verran tyttömäinen pissiessään, mutta ei...
VastaaPoistaAnoppi on ollut ihmeissään jo siitä, että Alma pönkää tomarasti aina välistä pissujen jälkeen. Olen kyllä nähnyt muidenkin narttukoirien tekevän tätä samaa. Mutta että Alma rupeaisi nostamaan koipea! Siinä vasta olisi paukku! :D
VastaaPoistaDoris on ihana. <3
Alma ja kumppanit: Voi, ihana Alma <3 :) Hihi. Se voisi joo olla aika näky, jos Alma alkaisi nostaa koipeaan ;)
VastaaPoista